Ampiaiset
Hakusana ”Ampiainen” ohjaa tänne. Samannimisestä sarjakuvahahmosta ja suomalaisesta pilalehdestä on omat artikkelinsa.
| Ampiaiset | |
|---|---|
 Piha-ampiainen (Vespula vulgaris) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
| Yläheimo: | Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea |
| Heimo: | Ampiaiset Vespidae Latreille, 1802 |
| Alaheimot | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Ampiaiset (Vespidae) on myrkkypistiäisiin (Aculeata) kuuluva pistiäisheimo[1]. Ampiaisia on maailmanlaajuisesti yli 5 000 lajia, jotka jaetaan kahdeksaan alaheimoon[2]. Suomessa lajeja on 43 jaettuna kahteen alaheimoon: aitososiaalisiin yhteiskunta-ampiaisiin (Vespinae) sekä yksin eläviin erakkoampiaisiin (Eumeninae)[3]. Puhekielessä ampiaisilla tarkoitetaan yleensä yksinomaan yhteiskunta-ampiaisia, sillä erakkoampiaiset eivät muodosta yhteiskuntia ja jäävät siksi huomaamatta. Maa-ampiainen on huomattavasti epämääräisempi käsite, jolla tarkoitettaneen yleensä maassa pesiviä yhteiskunta-ampiaisia.
Ampiaisnaarailla on myrkkypistin, mutta toisin kuin tarhamehiläiset, ne eivät kuole pistäessään. Yhteiskunta-ampiaiset ja erakkoampiaiset eroavat elintavoiltaan toisistaan huomattavasti, mutta molempien toukat käyttävät ravintonaan aikuisten niille saalistamia hyönteisiä ja muuta proteiinipitoista ravintoa, kun taas aikuiset elävät pääasiassa kukkien medellä[1].
Yhteiskunta-ampiaisten runsaus vaihtelee merkittävästi vuodesta toiseen, ja ampiaiset ovat runsaampia parillisina vuosina monilla alueilla Euroopassa[4][5]. Käynnissä oleva ilmastonmuutos muuttaa paitsi ampiaislajien levinneisyyttä, myös niiden fenologiaa eli pesinnän ajoitusta: monet lajit lentävät aikaisemmin keväällä ja pesät kasvavat nopeammin ja suuremmiksi. Tämä lisää ampiaisten ja ihmisten kohtaamisia, mikä näkyi muun muassa vuonna 2018 runsaana uutisointina mediassa (esim. [6][7]).
Suomessa tavatut ampiaislajit
Suomessa yleisin pihoilla ja puutarhoissa tavattava ampiaislaji on piha-ampiainen (Vespula vulgaris)[8]. Ahvenanmaalla pitkään esiintynyt saksanampiainen (Vespula germanica, kansankielellä myös tappaja-ampiainen) pesi tiettävästi ensimmäisen kerran manner-Suomessa 2006[9], ja on nykyään Etelä-Suomen taajamissa monin paikoin yleisin ampiaislaji[5][4]. Ilmastonmuutoksen myötä lajin levinneisyys on laajenemassa pohjoiseen, ja kesällä 2019 saksanampiainen tavattiin ensimmäisen kerran Keski-Suomessa[10]. Myös aikanaan sukupuuttoon Suomesta hävinnyt herhiläinen (Vespa crabro) on palannut.
Yhteiskunta-ampiaiset (Vespinae):
- Dolichovespula adulterina – räystäsloisampiainen
- Dolichovespula pacifica – taiga-ampiainen (syn. D. lokenae, D. norvegicoides)
- Dolichovespula media – pensasampiainen
- Dolichovespula norvegica – norjanampiainen
- Dolichovespula omissa – metsäloisampiainen
- Dolichovespula saxonica – räystäsampiainen
- Dolichovespula sylvestris – metsäampiainen
- Vespa crabro – herhiläinen
- Vespula austriaca – norkoampiainen
- Vespula germanica – saksanampiainen
- Vespula rufa – puna-ampiainen
- Vespula vulgaris – piha-ampiainen
Paperiampiaiset (Polistinae):
- Polistes nimpha – ketoneuliainen (todennäköisesti yksittäinen harhailija)
Erakkoampiaiset (Eumeninae):
- kaivuriampiainen Discoelius dufourii
- kiiltokoloampiainen Ancistrocerus antilope
- niittykoloampiainen Ancistrocerus claripennis
- etelänkoloampiainen Ancistrocerus gazella
- äkämäkoloampiainen Ancistrocerus ichneumonideus
- kevätkoloampiainen Ancistrocerus nigricornis
- törmäkoloampiainen Ancistrocerus oviventris
- seinäkoloampiainen Ancistrocerus parietinus
- kirjokoloampiainen Ancistrocerus parietum
- pohjankoloampiainen Ancistrocerus scoticus
- tummakoloampiainen Ancistrocerus trifasciatus
- hirsiseinäampiainen Euodynerus notatus
- takkuseinäampiainen Euodynerus quadrifasciatus
- korsiampiainen Gymnomerus laevipes
- pikkutörmäampiainen Odynerus melanocephalus
- keltatörmäampiainen Odynerus spinipes
- kalvastörmäampiainen Odynerus reniformis
- kirjopikkuampiainen Stenodynerus dentisquama
- rusopikkuampiainen Stenodynerus picticrus
- hirsisorjoampiainen Symmorphus allobrogus
- pohjansorjoampiainen Symmorphus angustatus
- pikkusorjoampiainen Symmorphus bifasciatus
- silosorjoampiainen Symmorphus connexus
- kirjosorjoampiainen Symmorphus crassicornis
- ruokosorjoampiainen Symmorphus fuscipes
- täpläsorjoampiainen Symmorphus gracilis
- isosorjoampiainen Symmorphus murarius
- kangasmuurariampiainen Eumenes coarctatus
- karvamuurariampiainen Eumenes coronatus
- niittymuurariampiainen Eumenes pedunculatus
Lähteet
- ↑ a b Douwes, P., Abenius, J., Cederberg, B., Wahlstedt, U., Hall, K., Starkenberg, M., Reisborg, C. & Östman, T.: Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Steklar: Myror–getingar. ArtDatabanken, SLU, Uppsala, 2012.
- ↑ Sarah Bank, Manuela Sann, Christoph Mayer, Karen Meusemann, Alexander Donath, Lars Podsiadlowski: Transcriptome and target DNA enrichment sequence data provide new insights into the phylogeny of vespid wasps (Hymenoptera: Aculeata: Vespidae). Molecular Phylogenetics and Evolution, 2017-11, nro 116, s. 213–226. doi:10.1016/j.ympev.2017.08.020. ISSN 1055-7903. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Suomen lajitietokeskus: Ampiaiset (Vespidae). https://laji.fi/taxon/MX.204051(viitattu 8.9.2018)
- ↑ a b Sorvari, J.: Habitat preferences and spring temperaturerelated abundance of German wasp Vespula germanica in its northern range.. Insect Conservation and Diversity, 2018, 11. vsk, s. 363-369.
- ↑ a b Sorvari, J.: Social wasp (Hymenoptera: Vespidae) beer trapping in Finland 2008-2012: a German surprise.. Entomologica Fenica, 2013, 24. vsk, s. 156-164.
- ↑ Ampiaisia on nyt poikkeuksellisen paljon – Kaikkia pesiä ei kuitenkaan kannata tuhota, sillä pörriäisistä on myös hyötyä www.aamulehti.fi. Viitattu 12.2.2020. [vanhentunut linkki]
- ↑ Aggressiiviset ampiaiset piinaavat nyt lomalaisia: 8 simppeliä keinoa suojautua www.iltalehti.fi. Viitattu 12.2.2020.
- ↑ Pekkarinen, A. & Huldén, L.: Distribution and phenology of the Vespinae and Polistinae species in eastern Fennoscandia (Hymenoptera: Vespidae).. Sahlbergia, 1995, nro 2, s. 99-111.
- ↑ Eeva, T., Sorvari, J. & Rinne, V: A likely German wasp (Vespula germanica) breeding colony in continental Finland.. Sahlbergia, 2006, nro 11, s. 53-54.
- ↑ Komonen, A., Nirhamo, A. & Torniainen, J.: Social wasps (Vespinae) in urban gardens and woods. Ann. Zool. Fennici, 2020, 57. vsk, s. 41-46.
Aiheesta muualla
- Douwes, P., Abenius, J., Cederberg, B., Wahlstedt, U., Hall, K., Starkenberg, M., Reisborg, C. & Östman, T. 2012. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Steklar: Myror–getingar. Hymenoptera: Formicidae-Vespidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 382 s.. ISBN 978-91-88506-78-8
- Ampiaisten lajinmääritysopas (englanniksi)
- Suomen lajitietokeskus: Ampiaiset (Vespidae). https://laji.fi/taxon/MX.204051
|
