Anthony Pettis

Anthony Pettis
Pettis 2016.
Henkilötiedot
Syntynyt	27. tammikuuta 1987 (ikä 37) Milwaukee, Wisconsin
Kansalaisuus	Yhdysvallat
Vapaaottelija
Lempinimi	Showtime
Aktiivisena	2007–
Pituus	178 cm
Paino	70 kg
Painoluokka	kevytsarja (2007–) höyhensarja (2016) välisarja (2008, 2019–)
Kätisyys	oikea
Taistelutyyli	taekwondo, brasilialainen jujutsu, thainyrkkeily[1], capoeira
Seura	Roufusport MMA Academy
Tilastot
Ottelut	35
Voitot	24
– tyrmäyksellä	11
– luovutuksella	7
– päätöksellä	6
Tappiot	11
– tyrmäyksellä	2
– luovutuksella	2
– päätöksellä	7
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Anthony Paul Pettis (s. 27. tammikuuta 1987 Milwaukee, Wisconsin) on yhdysvaltalainen kevytsarjan vapaaottelija ja taekwondoin. Hän on otellut PFL:ssä vuodesta 2021 alkaen. Pettis on voittanut UFC:n ja WEC:n kevytsarjan mestaruudet.

Pettis syntyi Milwaukeessa Eugene Pettis Juniorille ja Annette Garcialle. Hän varttui samaisessa kaupungissa vanhemman veljensä Rayn nuoremman Sergion kanssa. Pettisin suku on lähtöisin Puerto Ricosta ja Meksikosta.^[2] Hänen isoisänsä Eugene Perez muutti sukunimensä enemmän englannin kieliseen muotoon Pettis välttääkseen syrjintää.

Pettis aloitti kamppailulajien harjoittelemisen taekwondolla ollessaan 5-vuotias.^[3] Sittemmin hän on saavuttanut 3. danin mustan vyön. Hän on vapaaottelun myötä harjoitellut myös thainyrkkeilyä ja brasilialaista jujutsua, josta hänellä on ruskea vyö.^[4]

Pettis aloitti vapaaottelu-uransa tammikuussa 2007 GFS:ssä. Hän voitti ensimmäisen ottelunsa tyrmäyksellä 24 sekunnissa Tom Erspameria vastaan. Pettis saavutti lopulta GFS:n kevytsarjan mestaruuden voitettuaan mestaruusottelussa Sherron Leggettin hajaäänin. Pettis puolusti mestaruuttaan voitokkaasti kahteen otteeseen Jay Ellistä ja Gabe Walbridgea vastaan.

Pettis siirtyi WEC-organisaatioon, jossa hän otteli ensimmäisen kerran WEC 41 -tapahtumassa kesäkuussa 2009 Mike Campbellia vastaan. Pettis voitti ottelun ensimmäisessä erässä triangelikuristuksella. Pettis kärsi lopulta ensimmäisen tappionsa seuraavassa ottelussa Bart Palaszewskia vastaan hajaäänin. Pettis voitti seuraavat kolme ottelua peräkkäin, joista Danny Castilloa vastaan hänet palkittiin Illan tyrmäys bonuksella, voitettuaan Castillon ensimmäisessä erässä tyrmäyksellä. Shane Rolleria vastaan puolestaan Pettis voitti luovutuksella, joka myös palkittiin Illan luovutus bonuksella.

Pettis pääsi ottelemaan kevytsarjan mestaruudesta voitettuaan viimeiset kolme ottelua kahden bonuksen kera. Hallitseva mestari Benson Henderson oli puolustanut sitä ennen mestaruutta kerran. Kaksikko kohtasi WEC 53 -tapahtumassa 16. joulukuuta 2010, jolloin Pettis voitti viisieräisen kamppailun tuomariäänin. Kamppailun kohokohdaksi nousi Pettisin näyttävä potku, kun hän ponnisti oikealla jalalla kehän verkosta ilmaan ja potkaisi Hendersonia samalla jalalla päähän.^[5]

Pettis siirtyi UFC:hen WEC:n yhdistyessä UFC:hen. Hän otteli avausottelussaan Clay Guidaa vastaan The Ultimate Fighter: Team Lesnar vs. Team dos Santos Finale -tapahtumassa kesäkuussa 2011. Pettis hävisi ottelun tuomariäänin. Lokakuussa 2011 Pettis sai vastaansa Jeremy Stephensin, jonka hän voitti hajaäänin.

Vuodet 2012 ja 2013 sujui Pettisin kannalta vakuuttavasti. Hän voitti ensin Joe Lauzonin tyrmäyksellä UFC 144 -tapahtumassa, joka palkittiin Illan tyrmäys bonuksella. Sama toistui tammikuussa 2013 Donald Cerronea vastaan, jonka hän voitti teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä. Pettis palkittiin toisen kerran peräkkäin Illan tyrmäys bonuksella.

Pettis sai tilaisuuden otella kevytsarjan mestaruudesta Benson Hendersonia vastaan 31. elokuuta 2013. Henderson oli puolustanut sitä ennen mestaruuttaan kolmesti. Kamppailu käytiin UFC 164 -tapahtumassa, jossa Pettis voitti mestaruuden käsilukolla ensimmäisessä erässä, noin minuutti ennen erän päättymistä. Se oli samalla toinen kerta, kun kaksikko kohtasi toisensa. Edellisen kerran he ottelivat WEC-organisaation kevytsarjan mestaruudesta, jolloin Pettis voitti mestaruuden Hendersonilta tuomariäänin.

Pettis puolusti ensimmäisen kerran mestaruuttaan 6. joulukuuta 2014 Gilbert Melendeziä vastaan. Kamppailu käytiin UFC 181 -tapahtumassa. Pettis onnistui puolustamaan mestaruuttaan voitettuaan kamppailun luovutuksella toisessa erässä.^[6]

Pettis puolusti toisen kerran mestaruuttaan 14. maaliskuuta 2015 Rafael dos Anjosia vastaan. Kamppailu käytiin Dallasissa, UFC 185 -tapahtumassa. Pettis hävisi kamppailun tuomariäänin ja menetti mestaruutensa.

Tappion jälkeen Pettis kohtasi Eddie Alvarezin tammikuussa 2016 ja hävisi kamppailun hajaäänin.^[7] Pettisin tappioputki sai jatkoa huhtikuussa 2016, kun hän hävisi Edson Barbozalle myös tuomariäänin.

Kolmen tappion jälkeen Pettis ilmoitti kesäkuussa 2016 siirtyvänsä painoluokkaa alemmaksi.^[8] Hän sai ensimmäiseksi vastaansa Charles Oliveiran. Elokuussa 2016 käyty kamppailu päättyi Pettisin voittoon luovutuksella kolmannessa erässä.^[9]

Joulukuussa Pettisin oli määrä otella Max Hollowayta vastaan UFC 206 -tapahtumassa. 26. marraskuuta ilmoitettiin heidän välisestä kamppailusta tulleen tapahtuman pääottelu, jossa käydään höyhensarjan tilapäisestä mestaruudesta. Alkuperäisen pääottelun oli tarkoitus olla Daniel Cormier vastaan Anthony Johnson, mutta Cormierin loukkaannuttua ottelu peruttiin.^[10] Punnituksissa Pettis kuitenkin painoi sallitun painorajan yli ja menetti näin mahdollisuutensa voittaa tilapäismestaruuden. Vaikka hän voittaisi kamppailun rikkeen johdosta Pettisille ei myönnetä mestaruutta.^[11] Pettis hävisi kamppailun kolmannessa erässä teknisellä tyrmäyksellä. Ottelun jälkeen hän ilmoitti ettei kykene enää ottelemaan höyhensarjassa painonpudotuksen ollessa liian hankalaa hänelle.^[12]

Pettis palasi kahden höyhensarjan ottelun jälkeen takaisin kevytsarjaan ja otteli heinäkuussa 2017 Jim Milleriä vastaan. UFC 213 -tapahtumassa käyty kamppailu päättyi Pettisin voittoon tuomariäänin (30-27, 30-27, 30-27). Marraskuussa hän otteli Dustin Poirieriä vastaan. Pettis hävisi ottelun teknisellä tyrmäyksellä kolmannessa erässä loukattuaan kylkiluunsa ottelun aikana.

Pettisin oli määrä otella seuraavaksi huhtikuussa 2018 Michael Chiesaa vastaan Brooklynissa, mutta kaksikon välinen ottelu jouduttiin perumaan Chiesan saatua vamman kasvoihinsa. Chiesa oli linja-autossa ikkunan vieressä, kun Conor McGregor rikkoi sen ja lasinsirut aiheuttivat pahanlaatuisia haavoja. Pettis oli saada pian uuden tilaisuuden otella kevytsarjan mestaruudesta samassa tapahtumassa, kun Khabib Nurmagomedovin vastustajat joutuivat jättämään vuoron perään mestaruuskamppailun väliin. Pettis suostui ottelemaan mestaruudesta, mutta sopimusta ei saatu UFC:n kieltäydyttyä maksamaan Pettisin pyydettyä miljoonan dollarin palkkiota ottelusta. Heinäkuussa Pettis kohtasi Chiesan, kun kaksikon ensimmäinen ottelu ei toteutunut. Pettis voitti ottelun luovutuksella toisen erän alussa. Lokakuussa Pettis kohtasi entisen UFC:n tilapäisen kevytsarjan mestarin Tony Fergusonin Las Vegasissa. Tasainen kamppailu sai päätöksensä toisen erän loputtua, kun Pettisin kulmamiehä ollut valmentajansa Duke Roufus päätti keskeyttää ottelun murtuneen käden vuoksi.^[13]

Pettis ilmoitti tammikuussa 2019 ottelevansa myös välisarjassa, jossa hän otteli edellisen kerran 2008. Hän kohtasi entisen välisarjan mestaruuden haastajan Stephen Thompsonin UFC Fight Night: Thompson vs. Pettis -tapahtumassa maaliskuussa 2019. Pettis voitti ottelun tyrmäyksellä toisessa erässä, josta hänet palkittiin illan suoritus bonuksella.^[14] Elokuussa Pettis kohtasi välisarjan ottelussa Nate Diazin. UFC 241 -tapahtumassa käyty kamppailu päättyi tappioon tuomariäänin (27–30, 27–30, 28–29).^[15]

Pettis palasi seuraavassa ottelussa takaisin kevytsarjaan kohdattuaan tammikuussa 2020 Carlos Diego Ferreiran. UFC 246 -tapahtumassa käyty kamppailu päättyi tappioon jäätyään Ferreiran takakuristukseen toisen erän alussa.^[16] Pettis kohtasi toukokuussa 2020 välisarjan ottelussa Donald Cerronen. Ottelu käytiin UFC 249 -tapahtumassa, jossa hän voitti ottelun tuomariäänin (29–28, 29–28, 29–28). Joulukuussa Pettis kohtasi Alex Moronon välisarjan ottelussa, jonka hän voitti tuomariäänin (29–28, 29–28, 29–28).^[17]

Pettisin sopimuksen loputtua UFC:ssä hän siirtyi vapaana-agenttina PFL:n 23. joulukuuta 2020 tehtyään moniotteluisen sopimuksen. Pettis kohtasi Clay Collardin huhtikuussa 2021 PFL 1 -tapahtumassa. Hän hävisi avausottelunsa tuomariäänin (27–29, 27–29, 28–29).

UFC

• Kevytsarjan mestaruus (kerran, puolusti kerran)
• Illan tyrmäys (kahdesti, vs. Joe Lauzon, Donald Cerrone)
• Illan luovutus (kerran, vs. Benson Henderson)
• Illan suoritus (kerran, vs. Gilbert Melendez)
• Vuoden luovutus (2013, vs. Benson Henderson)

World Extreme Cagefighting

• Kevytsarjan mestaruus (kerran)
• Illan tyrmäys (kerran, vs. Danny Castillo)
• Illan luovutus (kerran, vs. Shane Roller)
• Illan ottelu (kerran, vs. Benson Henderson)

Gladiators Fighting Series

• Kevytsarjan mestaruus (kerran, puolusti kerran)

Pettis äänestettiin syksyllä 2014 General Millsin Wheaties aamiaismuropaketin kanteen. Hänestä tuli samalla ensimmäinen kannessa esiintynyt UFC mestari, mutta tuotteen tullessa myyntiin alkuvuodesta 2015 Pettis oli jo menettänyt mestaruutensa Rafael dos Anjosille.^[18]

Auktoriteettitunnisteet Europeana