Ensimmäinen yleinen torpparikokous

Osa artikkelisarjaa:
Työväenkulttuuri Suomessa
Historia Forssan ohjelma Vuoden 1905 suurlakko Punakaarti
Yhteiskunta Järjestöt SDP SKP SKDL SAK Työväenliike Naisasialiike Raittiusliike Työväen urheiluliike Ruotsalainen työväenliitto Ammattiyhdistysliike Torppariliike Osuustoimintaliike Puhujat Eetu Salin Arkistot Kansan Arkisto
Viestintä Äänenkannattajat Työmies (1895–1918) Kansan Lehti (1898–1991) Turun Päivälehti (1898–2001) Arbetaren (1900–1907) Työmiehen Illanvietto (1902–2006) Saimaan Sanomat (1904–1985) Kurikka (1904–1954) Sosialidemokraatti (1906–1918) Kansan Tahto (1906–) Arbetet (1908–1918) Demokraatti (1918–) Kommunisti (1944–1990) Vapaa Sana (1944–1956) Työkansan Sanomat (1945–1956) Kansan Uutiset (1957–) Aikakauslehdet Sosialistinen Aikakauslehti (1905–1991) Tilanne (1961–1966) Ajankohta (1967) Kulttuurilehdet Aikamerkki (1928–1991) Tulenkantajat (1932–1939) Kirjallisuuslehti (1932–1938) Kulttuurivihkot (1973–) Työväen Näyttämötaide Työn Sävel Työväen Musiikkilehti Toimittajat Yrjö Mäkelin Yrjö Sirola Helmer Adler Jarno Pennanen Pentti Holappa
Kirjallisuus Tietokirjat Työväen Kalenteri (1893) Vuosisadan Kynnyksellä (1898) Uuden Ajan Kynnyksellä (1899) Työväen Joulualbumi (1916) Työväen tietokirja Kiilan albumi Kaunokirjallisuus Alhaisolaulut Äiti ja poika Torpeedo Min dikt Hårda sånger Taggiga lågor Stenkol Kenttä ja kasarmi Tehtaan varjossa Isänmaan ranta Isännät ja isäntien varjot Kustantajat Vihtori Kosonen Matti Vuolukka Alex Halonen Kössi Kaatra Juho Kujala Kansankulttuuri Kirjailijat Axel Niklas Herlin Heikki Välisalmi Jussi Lonkainen Pekka Häkli Eetu Kivelä Elmer Diktonius Toivo Pekkanen Aku Rautala Ahti H. Einola Aleksanteri Ahola-Valo Hella Wuolijoki Elvi Sinervo Pentti Haanpää Iris Uurto Katri Vala Olavi Siippainen Raoul Palmgren Lauri Viita Väinö Linna Hannu Salama Christer Kihlman Alpo Ruuth Samuli Paronen Runous O. V. Kuusinen T. S. Vehkakorpi Emil Lindahl Väinö Hupli Veikko Rajakoski Martta Salmela-Järvinen Viljo Kajava Arvo Turtiainen Kalevi Rahikainen Pentti Saarikoski Arvo Salo Matti Rossi
Taide Taiteilijaryhmät Nuoren Voiman Liitto Tulenkantajat Kiila Teatteri Suomen Työväen Näyttämö Suomen Työväen Teatteri Porin Työväen Teatteri Viipurin Työväen Teatteri Työväen Näyttämöiden Liitto KOM-teatteri Näytelmät Karu kamarani Tienhaarassa Ministeri ja kommunisti Laki ja järjestys Niskavuoren naiset Juurakon Hulda Justiina Lapualaisooppera Näyttelijät ja ohjaajat Työläiskynäilijäin Liitto Verneri Jokiruoho Kaarlo Valli Otto Oinonen Elli Tompuri Juhani Tervapää Urpo Lauri Marja Rankkala Tarmo Manni Ritva Arvelo Musiikki Punakaartin marssi Työväen marssi Kisällilaulu Taistojen tiellä Rajamäen Pojat Suomen Työväen Musiikkiliitto Säveltäjät Armas Maasalo Armas Järnefelt Väinö Pesola Väinö Haapalainen Emil Kauppi Eino Linnala Otto Kotilainen Einar Englund Matti Rautio Erkki Aaltonen Kuvataiteilijat Onni Muusari Ola Fogelberg Lars Vickberg Y. Forsén Henry Ericsson Tapio Tapiovaara Sven Grönvall Mauri Favén Ahti Lavonen Mauri Heinonen Aimo Kanerva
Koulutus Järjestöt Proletaarikirjailijain liitto Kulttuurityöntekijäin Liitto Tiedepoliittinen yhdistys Tutkijaliitto Kansan Sivistystyön Liitto Työväen Sivistysliitto Opistot Sosialidemokraattinen puolueopisto Sirola-opisto
Tapahtumat Vappu Tampereen musiikkijuhlat
n k m

Ensimmäinen yleinen torpparikokous oli Tampereen työväentalolla 9.–12. huhtikuuta 1906 järjestetty valtakunnallinen torpparien ja maataloustyöväen kokous, jonka koollekutsujana toimi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Kyseessä oli ensimmäinen kolmesta vuosina 1906–1910 pidetystä yleisestä torpparikokouksesta. Tampereen kokouksella oli suuri merkitys SDP:n kannalta, kun se onnistui liittämään puolueeseen valtaosan Suomen torppareista.^[1]

Kokous

Torpparikokoukseen osallistui 400 edustajaa 302 eri paikkakunnalta, jotka edustivat yhteensä yli 51 000 maanvuokraajaa ja muuta tilattomaan väestöön kuuluvaa maaseudun asukasta. Ennen Tampereen kokousta oli ympäri maata pidetty lukuisia paikallisia ja maakunnallisia torpparikokouksia, joissa esitettiin myös ajatus valtakunnallisen kokouksen järjestämisestä. Kun SDP:n johto havaitsi, että kokouksessa tultaisiin ottamaan esille sosialismin periaatteisiin kuulumaton ajatus yksityisestä maanomistuksesta, velvoitti se kaikki agitaattorinsa saapumaan paikalle kaatamaan ehdotuksen. Kokouksen kaikki alustajat olivat sosialidemokraatteja ja myös useat paikalliset torpparikokoukset olivat valinneet edustajikseen nimenomaan työväenliikkeen jäseniä.^[2] Tunnettuja osallistujia olivat muun muassa Ida Aalle, Tuomas Hyrskymurto, Aura Kiiskinen, Anders Käcklund, Vilho Lehokas ja Sandra Reinholdsson.^[3] Kun torpparikokous oli tiukasti puolueen käsissä, ratkesi periaatteellinen kysymys omistus- vai vuokraoikeudesta äänestyksessä ylivoimaisesti vakaan vuokraoikeuden hyväksi. Muutamat vastustajat olivat lähinnä Pohjanmaalta saapuneita kokousedustajia.^[2]

Tampereella keskusteltiin alustavasti myös maanvuokraajien liiton perustamisesta, mutta lopulta merkittävimmäksi saavutukseksi jäi torpparien keskustoimikunnan perustaminen. Sen tehtävänä oli ohjata ja valvoa eri puolilla maata käynnistyneitä torpparilakkoja^[4] sekä toimia torppareiden välisenä yhdyssiteenä.^[5]

Lisäksi kokous ehdotti säädettäväksi ns. viljelypakkoa, joka velvoittaisi kaikki maanomistajat luovuttamaan viljelemättömät maansa halukkaiden viljeltäviksi. Ehdotus koski yksityisten maanomistajien lisäksi esimerkiksi valtiota ja seurakuntia. SDP teki viljelyspakosta myöhemmin ehdotuksen eduskunnassa, mutta äänestyksessä se kaatui selkein lukemin.^[6] Muita vaatimuksia olivat muun muassa torpparivapautus perinnöllisen vuokraoikeuden pohjalta, torpparihäätöjen lakkauttaminen, uudet paremmat vuokrasopimukset, lyhyempi työaika sekä lisätyöpäivien poistaminen.^[7]

Keskustoimikunta

Torpparikokouksen keskustoimikuntaan eli ns. torpparikomiteaan valittiin yhdeksän jäsentä, joista kokous valitsi viisi ja SDP:n puoluehallinto neljä. Keskustoimikunnan sihteeriksi asetettiin toimittaja Voitto Eloranta sekä asiamiehiksi Jussi Merinen (Länsi-Suomi) ja Heikki Jalonen (Itä-Suomi).^[8] Merinen edusti keskustoimikuntaa myös elokuussa 1906 Oulussa järjestetyssä SDP:n puoluekokouksessa.^[9]

Torpparikokouksen valitsemat jäsenet

• Voitto Eloranta, Helsinki (siht.)
• Samuli Häkkinen, Viitasaari
• Kössi Kaatra, Tampere
• Jussi Merinen, Tyrvää
• Aatto Sirén, Orimattila

Puoluehallinnon valitsemat jäsenet

• Edvard Gylling, Helsinki
• Heikki Jalonen, Enso
• Yrjö Sirola, Helsinki
• Sulo Vuolijoki, Helsinki

Muuta

Maaliskuussa 1960 paljastettiin Tampereen työväentalon seinään kiinnitetty ensimmäisen torpparikokouksen muistolaatta.^[1]

Myöhemmät torpparikokoukset

Ensimmäisen yleisen torpparikokouksen jälkeen Tampereella järjestettiin vielä kaksi muuta torpparikokousta. Toinen yleinen torpparikokous pidettiin 13.–17. tammikuuta 1908, jolloin edustettuina oli yli 62 000 tilattomaan väestöön kuuluvaa. Heistä varsinaisia torppareita oli 41 000. Se oli edellisen torpparikokouksen tavoin sosialidemokraattien johtama ja käytännössä kokonaan puolueen hallussa. Uusia päätöksiä ei juurikaan tehty, vaan tyydyttiin lähinnä vahvistamaan ensimmäisen torpparikokouksen esittämiä vaatimuksia.^[4]

Vuoden 1910 torpparikokous järjestettiin 18.–20. huhtikuuta, jolloin keskustoimikunnan korvaajaksi perustettiin torppareiden oma keskusjärjestö Suomen Maanvuokraajain Liitto.^[5] Sille päätettiin perustaa myös paikallisosastot jokaiseen Suomen kuntaan.^[10] Maanvuokraajien Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Penna Paunu.^[5]

Lähteet