Erakkorastas

Erakkorastas
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:	Rastaat Turdidae
Suku:	Amerikanrastaat Catharus
Laji:	guttatus
Kaksiosainen nimi
Catharus guttatus (Pallas, 1814)
Katso myös
Erakkorastas Wikispeciesissä   Erakkorastas Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Erakkorastas (Catharus guttatus) on pohjoisamerikkalainen rastaisiin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on noin 17 cm, siipien kärkiväli 25–28,5 cm ja paino keskimäärin 27,8 g. Erakkorastas on kooltaan kuin satakieli ja muistuttaa pienikokoista laulurastasta, mutta alapuolen tumma täplitys keskittyy rintaan ja kurkkuun, kun se laulurastaalla jatkuu kupeille ja vatsaan saakka. Erakkorastaan pyrstö ja yläperä ovat punaruskeat. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Lajista tunnetaan kahdeksan alalajia.

Vanhin rengastettu erakkorastas eli 8 vuotta 8 kuukautta vanhaksi. Lehmäturpiaali loisii myös erakkorastaan pesissä.

Esiintyminen

Erakkorastas on pohjoisamerikkalainen lintulaji, jonka lisääntymisaikainen esiintymisalue ulottuu läpi mantereen Alaskasta Newfoundlandiin ja Yhdysvaltojen koillisnurkkaan, ja etelässä Yhdysvaltain länsiosissa Kaliforniaan ja New Mexicoon. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Yhdysvaltain etelä- ja itäosissa, Meksikossa ja Keski-Amerikassa. Lajia tavataan satunnaisesti Länsi-Euroopassa. Lajin elinympäristön ala on 8,4 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on noin 56 miljoonaa yksilöä.

Elinympäristö

Erakkorastas elää pesimäaikana puhtaissa havumetsissä, paikoin havusekametsissä, aina 3,5 kilometrin korkeudelle vuoristossa. Se viihtyy myös taimikoissa ja soistuneissa korpimetsissä.

Lisääntyminen

Pesä on Kalliovuorten itäpuolella tavallisesti matalalla havupuun tai pensaan oksalla, Kalliovuorten länsipuolella se on usein maassa. Munia on 3–6, joita naaras hautoo keskimäärin 12 päivää. Koiras käy ruokkimassa hautovaa naarasta ja poikasia, jotka jättävät pesän usein lentokyvyttöminä 10–15 päivän ikäisinä. Normaalisti laji tekee kaksi pesyettä kesän aikana, joskus kolme.

Ravinto

Hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat, syksyllä ja talvella myös marjat ja hedelmät.

Lähteet

• Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa, V. – Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857508-4
• ADW
• AllAboutBirds

Viitteet