Giovanni Schiaparelli
Giovanni Virginio Schiaparelli (14. maaliskuuta 1835 – 4. heinäkuuta 1910) oli italialainen tähtitieteilijä.[1][2] Hän opiskeli Torinon yliopistossa ja Berliinin observatoriossa ja työskenteli yli neljänkymmenen vuoden ajan Breran observatoriossa.
Schiaparelli tutki aurinkokuntaa, ja havainnoituaan Marsia hän laati planeetan kartan ja nimesi sen meret ja mantereet. Vuonna 1877 hän uskoi löytäneensä Marsin pinnalta pitkiä suoria muotoja, joita hän kutsui italiaksi nimellä ”canali” tarkoittaen kanaaleja. Käännösvirheen vuoksi niitä kuitenkin ryhdyttiin kutsumaan ”kanaviksi”, mikä johti kuvitelmiin Marsissa vaikuttavasta sivilisaatiosta. Muutama vuosikymmen myöhemmin Schiaparellin havainto todettiin joka tapauksessa optiseksi harhaksi.
Schiaparelli osoitti ensimmäisenä, että Perseidien ja Leonidien meteoriparvet liittyivät komeettoihin. Lisäksi hän löysi pikkuplaneetta Hesperian 26. huhtikuuta 1861.
Vuonna 2016 ESA laukaisi Schiaparellin mukaan nimetyn Schiaparelli-luotaimen kohti Marsia.[3]
Lähteet
- Giovanni Schiaparelli (englanniksi)
- Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 491. "Giovanni Virginio Schiaparelli (1835–1910)". Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1.
Viitteet
| ||||||||||||||||||||||
