Hämähäkkirapu
| Hämähäkkirapu | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: | Kuoriäyriäiset Malacostraca |
| Alaluokka: | Eumalacostraca |
| Lahko: | Kymmenjalkaiset Decapoda |
| Alalahko: | Pleocyemata |
| Osalahko: | Taskuravut Brachyura |
| Yläheimo: | Hämähäkkiravut Majoidea |
| Heimo: | Majidae |
| Suku: | Maja |
| Laji: | squinado |
| Kaksiosainen nimi | |
| Maja squinado | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Hämähäkkirapu (Maja squinado) on kookas taskurapu, joka elää Atlantin valtameren itärannikolla.[2]
Ulkonäkö
Täysikasvuisen hämähäkkiravun ruumis on enintään 20 cm pitkä, väriltään punainen, punaruskea tai kellertävä ja yleensä levien peitossa. Pyöreähköä, voimakkaasti kuperaa selkäkilpeä eli carapaxia reunustavat suuret piikit. Sakset ovat suurin piirtein samankokoiset, ja päässä on tanakka, lyhyt otsapiikki, joka haarautuu kahteen osaan. Keskiruumiin viisi raajaparia ovat vankat ja piikikkäät, ja myös takaruumiissa on paljon pieniä, teräviä piikkejä.[2]
Levinneisyys
Hämähäkkirapuja esiintyy Atlantin valtameren itärannikolla ja Välimerellä. Levinneisyysalue ulottuu etelässä Namibiaan ja pohjoisessa Skotlannin länsirannikolle.[1]
Elintavat
Hämähäkkiravut elävät suojattomilla merenrannoilla hiekansekaisessa tai kallioisessa merenpohjassa. Lisäksi niitä tavataan syvissä vuorovesilammikoissa ja matalissa rantavesissä 50 metrin syvyyteen saakka.[2]
Kalastus ja käyttö
Hämähäkkirapuja kalastetaan ihmisravinnoksi keskimäärin 5 000–7 000 tonnia vuodessa pääasiassa Ranskassa.[3]
Lähteet
- ↑ a b Maja squinado (Herbst, 1788) World Register of Marine Species. Viitattu 1. maaliskuuta 2010.
- ↑ a b c Common spider crab – Maja squinado The Marine Life Information Network. The Marine Biological Association of the UK. Arkistoitu 19.7.2014. Viitattu 1. maaliskuuta 2010.
- ↑ FAO Capture Production of Maja squinado FishBase. FAO Fisheries and Aquaculture Statistics. Viitattu 1. maaliskuuta 2010.
|
