Hallucigenia

Hallucigenia
Taiteilijan näkemys Hallucigeniasta
Taiteilijan näkemys Hallucigeniasta
Kambrin 3. vaihe–Keskikambrikausi
PreЄ
Є
O
S
D
C
P
T
J
K
Pg
N
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: ?Käsnäjalkaiset Onychophora
Luokka: †?Xenusia
Lahko: †?Scleronychophora
Heimo: †Hallucigeniidae
Suku: †Hallucigenia
Lajit
  • †Hallucigenia sparsa
  • †H. fortis
  • †H. hongmeia
Katso myös

  Hallucigenia Wikispeciesissä
  Hallucigenia Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OK

Hallucigenia on kanadalaisesta Burgess Shalen fossiiliesiintymästä tunnettu muinainen eliöryhmä ja Hallucigeniidae-heimon ainoa suku. Se lienee Burgess Shalen esiintymän tunnetuin fossiili. Suvussa tunnetaan toistaiseksi kolme lajia. Laji H. hongmeia kuvattiin vuonna 2012.

Historia

Hallucigenian löysi Simon Conway Morris vuonna 1979 tutkiessaan Charles Doolittle Walcottin Burgess Shalesta keräämiä fossiileja, jotka Walcott oli luokitellut kuuluviksi sukuun Canadia. Morris havaitsi, että yhden suvun sijaan kokoelma muodostui useiden erilaisten eläinten jäännöksistä. Eräs niistä oli niin erikoinen, että Morris antoi sille nimen Hallucigenia sparsa hallusinaatiota muistuttavan ulkonäön vuoksi.

Ulkonäkö

Hallucigenia on pieni, noin 0,5–3 cm:n mittainen pitkänomainen matomainen eläin. Eläimen toisessa päässä on jonkinlainen laajentuma, jota on pidetty päänä, vaikkei siinä ole nähtävissä silmien tai suun kaltaisia pään rakenteita. Eläimen molemmin puolin on ulokkeita: toisella puolella seitsemän paria piikkimäisiä ulokkeita ja toisella puolella seitsemän pehmeästä kudoksesta muodostunutta uloketta. Vartalon putkimainen päätyosa muodostaa hännän. Morrisin alkuperäisen hahmotelman[1] mukaan eläin käyttäisi jäykkiä piikkejä raajoinaan. Erikoisen ulkomuodon vuoksi arveltiin myös, että Hallucigenia saattaa olla todellisuudessa osa jotakin muuta eläintä samaan tapaan kuin Anomalocariksen eri osia luultiin aluksi erillisiksi eliöiksi. Ruotsalainen Lars Ramsköld sai luvan tutkia alkuperäistä fossiilia tarkemmin ja havaitsi, että myös pehmeät ulokkeet olivat parillisia[2]. Se osoitti, että piikit ovat eläimen selkäpuolella puolustautumistarkoituksessa, kuten monilla nykyisilläkin eläimillä, ja pehmeät ulokkeet vastaavat raajoja.[3][4][5]

Suvun toinen laji, Hallucigenia fortis, kuvattiin Kiinan Chengjiangista vuonna 1995.[6]

Luokitus

Hallucigenian taksonomisesta asemasta on käyty paljon keskustelua. Vuonna 1991 Kiinasta löydettiin erikoinen fossiili, joka sai nimen Microdictyon sinensis.[7] Se muistuttaa toisaalta Hallucigeniaa, mutta siinä on piirteitä, jotka näyttäisivät osoittavan sukulaisuutta nykyisille alkeellisille trooppisille selkärangattomille, käsnäjalkaisille.[8][9] Sukulaisuus vahvistui 2014 Cambridgen yliopiston tutkijoiden analyysissa.[10] Pitkäjalkainen Hallucigenia ei kuitenkaan muistuta nykyisiä käsnäjalkaisia aivan yhtä paljon kuin sen kanssa samoista fossiilikerrostumista löydetty Aysheaia.

Lähteet

  1. ↑ Morrisin alkuperäisen hahmotelman
  2. ↑ The second leg row of Hallucigenia discovered, Lethaia[vanhentunut linkki]
  3. ↑ The Burgess Shale: Evolution's Big Bang, kuva
  4. ↑ Burgess Shale Hallucigenia sparsa, Smithsonian National Nuseum of National History
  5. ↑ Past lives: Chronicles of Canadian Paleontology, The Hallucigenia flip (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Cambrian lobopodians-ancestors of extant onychophorans?[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Microdictyon sinicum , A Lobopodian from Chengjiang, Fossil Museum
  8. ↑ Evolution page, Hallucigenia finds a home... (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Onychophora: Fossil Record, UC Berkeley
  10. ↑ Hallucigenia Gets its Place in the Tree of Life Nature World News.

Aiheesta muualla

  • Animaatio
  • Stephen Jay Gould: The Reversal of Hallucigenia
Taksonitunnisteet