Hernekirva

Hernekirva
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Kirvansukuiset Sternorrhyncha
Yläheimo: Aphidoidea
Heimo: Kirvat Aphididae
Alaheimo: Putkikirvat Aphidinae
Tribus: Macrosiphini
Suku: Acyrthosiphon
Alasuku: Acyrthosiphon
Laji: pisum
Kaksiosainen nimi

Acyrthosiphon pisum
(Harris, 1776)

Katso myös

  Hernekirva Wikispeciesissä
  Hernekirva Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OK

Hernekirva (Acyrthosiphon pisum) on kirvoihin kuuluva pieni hyönteislaji. Se on merkittävä herneen ja sinimailasen viljelyn tuholainen.

Koko ja ulkonäkö

Hernekirvan siivettömät yksilöt ovat kookkaita, päärynänmuotoisia, kiiltäviä ja väriltään vaaleanvihreitä tai vaaleanpunaisia. Verkkosilmät ovat kirkkaanpunaiset. Tuntosarvet ovat vähintään ruumiin pituiset. Tuntosarvet, raajat ja vaharauhasputket ovat vaaleat, mutta tuntosarvien jaokkeiden kärjet ovat tummat, samoin säärten ja vaharauhasputkien kärkiosat. Takaruumiin kärjessä on pitkä, vaalea ja teräväkärkinen cauda. Vaharauhasputket ovat 1,2–1,9 kertaa caudan pituiset. Keskenkasvuiset yksilöt ovat jauheisen vahapeitteisiä. Siivekkäiden yksilöiden pää ja keskiruumis ovat vain hieman takaruumista tummemmat. Koiraat ovat siivettömiä. Ruumiin pituus 2,4–5,0 mm.[1][2]

Kromosomiluku 2n=8.[1]

Levinneisyys

Hernekirva on levinneisyydeltään jokseenkin kosmopoliitti[1] ja myös Suomessa sitä on tavattu koko maassa[3]

Elinympäristö ja elintavat

Hernekirva elää erilaisilla luonnonvaraisilla ja viljellyillä hernekasveilla ja niille kelpaavat sekä ruoho- että puuvartiset lajit. Kirvat elävät kolonioina lehtien alapinnoilla, versojen kärjissä, kukinnoissa sekä kehittyvissä paloissa ja aiheuttavat kasviin kasvuhäiriöitä. Häirittynä kirvat pudottautuvat maahan. Laji on holosyklinen eli naaraat lisääntyvät neitseellisesti synnyttäen eläviä poikasia, mutta syksyllä syntyy myös koiraita, jotka pariutuvat naaraiden kanssa ja nämä naaraat munivat. Keväällä laji elää luonnonvaraisilla hernekasveilla, mutta kesän aikana syntyy siivekkäitä yksilöitä, jotka siirtyvät uusille elinpaikoille mukaan lukien kasvimaat ja viljelmät. Hernekirva talvehtii munana.[1][4][5]

Hernekirvan arvellaan levittävän ainakin 40 kasvien virustautia.[6]

Suomessa hernekirvan kemiallinen torjunta voi olla joskus tarpeen.[7][5]

Ravintokasvit

Hernekirvan ravintokasveja ovat monet hernekasvit (Fabaceae), etenkin mailaset (Medicago), mesikät (Melilotus), apilat (Trifolium) ja maitteet (Lotus).[2] Kuivissa olosuhteissa sitä on tavattu myös eräiltä muilta kasveilta, kuten lutukalta (Capsella bursa-pastoris)[1].

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Aphids on Worlds Plants (englanniksi)
  2. ↑ a b Aphid identification (englanniksi)
  3. ↑ Suomen kirva-atlas (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ HYPP Zoology
  5. ↑ a b MTT
  6. ↑ AphID (englanniksi)
  7. ↑ farmit.net (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

  • Aphid Species File (englanniksi)
  • Database of Insect Pheromones and Semiochemicals (Pherobase): Semiochemicals of Acyrthosiphon pisum, the Pea aphid (englanniksi)
  • Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Acyrthosiphon pisum (pea aphid) (englanniksi)
Taksonitunnisteet