Kiiltojukka
| Kiiltojukka | |
|---|---|
 'Silver Star'-lajike ruukussa | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Puutteellisesti tunnettu [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Parsakasvit Asparagaceae |
| Alaheimo: | Agavoideae |
| Suku: | Jukat Yucca |
| Laji: | elephantipes |
| Kaksiosainen nimi | |
| Yucca elephantipes | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Kiiltojukka[2] eli jukkapalmu[3] tai yuccapalmu (Yucca elephantipes, syn. Yucca guatemalensis) on eteläamerikkalainen nahkealehtinen kasvi, jota käytetään paljon huonekasvina.[4]
Ulkonäkö ja koko
Luonnossa jukkapalmu voi kasvaa kymmenmetriseksi. Paksu ja haarautuva runko muistuttaa tyveltä norsun jalkaa. Lehdet ovat kiiltävän tai sinivihreitä ja kasvavat 50–100 cm pitkiksi ja 6–7 cm leveiksi. Kellomaiset kukat ovat tähkämäisenä, suurena huiskilona. Väriltään ne ovat valkoisia tai kermanvalkoisia.[4][5]
Levinneisyys
Jukkapalmu on alun perin kotoisin Meksikosta.[4]
Käyttö
Jukkapalmua viljellään maisemakasvina sekä sisätiloissa ja terasseilla ruukkukasvina.[4] Kasvin ravitsevia ja hyvänmakuisia kukkia käytetään salaateissa ja muissa ruoissa. Maya-intiaanien kansanperinteessä kukista haudutetulla teellä on lääkinnällisiä vaikutuksia.[4]
Muuta
Jukkapalmun kukka on El Salvadorin kansalliskukka.[5]
Lähteet
- Lomakasvio. Trooppisten kasvien tunnistusopas. Toim. Tran Minh, Mirjami & Laaka-Lindberg, Sanna & Junikka, Leo. 2. tarkistettu painos. Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2014.
Viitteet
- ↑ García-Mendoza, A.J., Puente, R. & Véliz, M.: Yucca guatemalensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ Jukkapalmut, Yucca elephantipes HOK-Elanto. Arkistoitu 19.2.2008. Viitattu 26.7.2015.
- ↑ a b c d e Lomakasvio 2014, s. 40.
- ↑ a b University of Florida: Yucca produces National Flower Viitattu 26.7.2015.
|
