La Chaux-de-Fonds
| La Chaux-de-Fonds | |
|---|---|
 Näkymä kaupunkiin. | |
 vaakuna | |
 Kaupunki sijaitsee La Chaux-de-Fondsin piirikunnassa. | |
  La Chaux-de-Fonds | |
| Koordinaatit: 47°06′08″N, 06°49′05″E | |
| Valtio | Sveitsi |
| Kantoni | Neuchâtel |
| Piirikunta (district) | La Chaux-de-Fonds |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 55,7[1] km² |
| Korkeus | 607–1 268[2] m |
| Väkiluku (31.12.2022) (vakituiset asukkaat) | 36 527[3] |
| – Väestötiheys | 656 as./km² |
| www | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
La Chaux-de-Fonds on kaupunki Sveitsin Juravuoristossa tuhannen metrin korkeudella merenpinnasta ja pari kilometriä Ranskan rajasta. Se on Geneven ja Lausannen jälkeen Sveitsin ranskankielisen alueen kolmanneksi suurin kaupunki. Kaupungin asukasmäärä on noin 39 000. Se on pysynyt lähes samana yli sadan vuoden ajan.[4][5]
Historia
Alueen ensimmäiset asukkaat tulivat seudulle noin 10 000 vuotta sitten ja olivat epipaleoliittisen kauden ihmisiä. 1300-luvun alussa alueet olivat valangien loordien hallussa ja alueen ihmisen pääelinkeino oli maanviljely. Ensimmäinen kirkko rakennettiin La Chaux-de-Fondsiin vuonna 1528, ja 1500-luvun lopussa kaupungista tuli tärkeä tienristeys Neuchâtelin ja Franche-Comten alueiden välillä.
La Chaux-de-Fondsin väkiluku kasvoi kolmikymmenvuotisen sodan aikana lähinnä kaupankäynnin kannalta strategisen sijainnin takia, mutta alueen talous lähti vasta 1700-luvulla kunnolla käyntiin pitsin kehittämisen ja kelloteollisuuden avulla.
Kaupunki paloi kokonaan vuoden 1794 suuressa tulipalossa ja vasta vuonna 1835 Charles Henry Junod julkisti uuden kaupunginrakennussuunnitelman.
Talous
Kaupungin talous perustuu teollisuuteen ja suuriin kellotehtaisiin, joista kuuluisimpia ovat Girard-Perregaux, TAG Heuer, Corum ja Breitling.
Kulttuuri
Kaupungin arkkitehtuuri on ottanut vaikutusta art nouveau -tyylistä. La Chaux-de-Fonds on yhdessä läheisen Le Loclen kaupungin kanssa maailmanperintökohde. Kaupungit ovat kulttuurikohde, jonka arvo on kelloteollisuuden tarpeista tapahtuneessa kaupunkisuunnittelussa ja -rakentamisessa.[6]
Kaupungissa on kansainvälinen kelloteollisuuden museo.[7] Kaupungin sanomalehteä L'impartialia on julkaistu vuodesta 1880 lähtien.
Lähteet
- ↑ Arealstatistik Standard - Gemeindedaten nach 4 Hauptbereichen. (Excel) 5.11.2009. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 11.2.2012. (saksaksi)
- ↑ National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 11.2.2012. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
- ↑ Regional distribution: Permanent resident population, 2022 31.12.2022. Federal Statistical Office (FSO). Viitattu 26.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Bilanz der ständigen Wohnbevölkerung nach Bezirken und Gemeinden (Excel) 26.8.2016. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 25.3.2017. (saksaksi)
- ↑ Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS) (Sveitsin historiallinen tietosanakirja, artikkeli nro D2837, Chaux-de-Fonds, La) Bern: Stiftung HLS. Viitattu 11.2.2012. (saksaksi),(ranskaksi),(italiaksi)
- ↑ La Chaux-de-Fonds / Le Locle, Watchmaking Town Planning (Maailmanperintökohde Unescon verkkosivuilla) whc.unesco.org. 2009. Viitattu 25.3.2017. (englanniksi)
- ↑ Kansainvälisen kellomuseon kotisivut
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta La Chaux-de-Fonds Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin internetsivut
| ||||||||||||||||||||||
- Albulan ja Berninan rautatiet sekä Albula- ja Berninasolat, osittain Italiassa
- Alppien paalutalot (yhteinen viiden muun maan kanssa)
- Bellinzonan markkinakaupungin kolme linnaa, puolustusmuuri ja maavallit
- Bernin vanhakaupunki
- Jungfraun–Aletschin alppialue
- kellokaupungit La Chaux-de-Fonds ja Le Locle
- Lavaux'n viinipenkereet
- Le Corbusierin arkkitehtoniset työt (yhteinen kuuden muun maan kanssa)
- Monte San Giorgio, osittain Italiassa
- St. Gallenin luostari
- St. Johannin benediktiiniluostari
- Sardona
