Laakerikasvit

Laakerikasvit
Kamferipuu (Cinnamomum camphora)
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Kaari:	Streptophyta
Luokka:	Embryopsida
Kladi:	Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi:	Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi:	Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi:	Magnolianae
Lahko:	Laurales
Heimo:	Laakerikasvit Lauraceae^[1] Durande
Synonyymit
Cassythaceae Lindl., nom. cons. Perseaceae Horan.
Katso myös
Laakerikasvit Wikispeciesissä Laakerikasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Laakerikasvit (Lauraceae) on siemenkasvien Laurales-lahkon heimo, jossa on noin 55 sukua ja yli 2000 (jopa 4000) lajia maailmanlaajuisesti. Suurin osa lajeista kasvaa kuitenkin lämpimillä ja trooppisilla alueilla, etenkin Kaakkois-Aasiassa ja Brasiliassa. Pääosa laakerikasveista on ainavihantia puita ja pensaita, mutta sassafrasit (Sassafras) pudottavat lehtensä ja Cassytha-suvun lajit ovat loisivia köynnöskasveja.

Maailmassa on myös muutamia laakeripuumetsiä, joissa valtalajina on laakerikasvien puut. Tällaisia metsiä löytyy Makaronesian saaristosta, eteläisestä Japanista, Madagaskarilta ja Chilen keskiosasta.

Laakerikasveja käytetään taloudellisiin tarkoituksiin. Useista heimon lajeista löytyy runsaasti eteerisiä öljyjä, joista saadaan mausteita ja hajusteita. Avokado on merkittävä hedelmä, jota viljellään ympäri maailman lämpimiä alueita. Lisäksi monia puita käytetään puutavarana.^[2]

Tuntomerkit

Laakerikasvit ovat aromaattisen tuoksuisia, ja sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa flavoneja, eräitä flavonoleja, asetogeniineja ja joskus eräitä alkaloideja. Toisinaan kasveihin kerääntyy alumiinia. Puu on usein fluoresoivaa. Nivelten anatominen rakenne sisältää yhden aukon johtojännelieriössä, josta lähtee kaksi tai kolme johtojännettä lehteen. Soluissa on oksalaattikiteitä ja -hiekkaa. Silmut ovat tavallisesti suomuisia. Varren haarat ovat enemmän tai vähemmän kiehkuroina. Lehdet ovat lähes aina ehyitä, kierteisesti tai vastakkaisesti, hyvin harvoin kahteen riviin järjestyneitä, melko pitkäruotisia ja korvakkeettomia. Lehtilapa on usein melko möyheä, kuivana nahkea, alta harmahtava, ja sivusuonet nousevat kärkeä kohti vaihtelevan jyrkästi; pikkusuonet muodostavat selviä areoleita eli rajattuja alueita.^[3]

Kasvit ovat tavallisesti heterodikogaamisia: yhdet kukat ovat hedevaiheessa, toiset emivaiheessa, ja osat vaihtuvat jonkin ajan kuluttua (keino estää itsepölytys); myös sekasopuisuutta ja kaksikotisuutta esiintyy. Kukinto on sarjamainen tai monihaarainen sekakukinto. Kukat ovat melko pieniä, kolmilukuisia. Kukkapohjus muodostaa usein lyhyen maljan (hypanthium); kehälehdet ovat tavallisesti kahtena kolmen lehden kiehkurana, toisinaan kahtena kahden lehden kiehkurana tai verhiö ja teriö ovat erilaistuneet. Heteet sijaitsevat tavallisesti kolmena kolmen heteen kiehkurana, joskus neljänä kolmen heteen kiehkurana, joskus on myös joutoheteitä; pölylokerot sijaitsevat erillään leveässä lokerositeessä eli konnektiivissa; ponnet avautuvat läpillä. Kehittyviä siitepölyhiukkasia ravitsevassa tapetum-kerroksessa on tavallisesti kaksi-, joskus jopa neljätumaisia soluja. Erillisissä emilehdissä on tavallisesti vartalo, ja luotti saattaa olla pallomainen. Siemenaiheet ovat kaksikalvoisia, ja megasporin eli isoitiön emosoluja on tavallisesti yksi. Hedelmä on pieni luumarja tai marja; usein hedelmäperä ja toisinaan myös kehälehdet ovat turvonneita ja värikkäitä. Hedelmä sisältää vain yhden kookkaan siemenen, jossa on toisinaan kirjava endospermi – tavallisesti se kuitenkin puuttuu kokonaan – ja usein paksu siemenkuori.^[3]

Monet laakerikasvit muistuttavat kasvutavaltaan muskottikasveja (Myristicaceae) kiehkuroihin järjestyneine oksineen, mutta muskottikasvien lehdet ovat kahdessa rivissä, mikä on hyvin harvinaista laakerikasveilla.^[3]

Luokittelu

Laakerikasvien heimossa on noin 50 sukua ja 2500 lajia, jotka edustavat viittä kehityslinjaa eli kladia, joista viides käsittää useita tribuksia:^[3]

1. Hypodaphnideae Reveal. Tribuksessa on vain yksi trooppisessa Länsi-Afrikassa kasvava laji: Hypodaphnis zenkeri. Sen kukassa ei ole joutoheteitä.^[3]
2. Cryptocaryeae Nees. Heteet sijaitsevat tavallisesti kahtena kiehkurana; hedelmä on marja. Tribuksessa on kuusi sukua ja 710 lajia tropiikissa ja subtropiikissa. Suurimmat suvut ovat Cryptocarya (350 lajia), Beilschmiedia (250 lajia) ja Endiandra (80 lajia).^[3]
3. Cassytheae Dumort. Tribuksen ainoa suku on 16-lajinen Cassytha. Lajit ovat loisivia ruohoja; heteenponsissa on kaksi pölylokeroa (mikrosporangiota); siitepölyn pinta on kyhmyinen; siemenaiheen itureikä (mikropyle) on kahden kalvon muodostama; isoitiön emosoluja on useita. Suku on levinnyt tropiikkiin ja Australian lämpimänlauhkeisiin osiin.^[3]
4. Tribus nimeämätön: Caryodaphnopsis ja Neocinnamomum. Heteenponnet ovat nelilokeroisia, ja siitepölyn pinat on sileä tai nystyinen. Kahden suvun 21 lajia kasvaa Keski- ja Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiasta Filippiineille ja Borneoon ulottuvalla alueella.^[3]
5. Muut, ennen omina tribuksina pidetyt ryhmät, esim. Cinnamomeae. Joskus kausivihantia; lehdet toisinaan vastakkaisia. Sukuja noin 40, lajeja 1730 tropiikissa ja lämpimän lauhkeilla alueilla. Runsaslajisimmat suvut ovat viherlaakerit (Ocotea, 350 lajia), Litsea (mahdollisesti 400 lajia), avokadot (Persea, 200 lajia), kanelipuut (Cinnamomum, 350 lajia) ja ryytilaakerit (Lindera, 100 lajia).^[3]

Laakerikasvisuvut:^[4]^[5]

Actinodaphne Nees
Aiouea Aubl.
Alseodaphne Nees
Anaueria Kosterm.
Aniba Aubl. – anibat
Apollonias Nees – apollonlaakerit
Aspidostemon Rohwer & H.G.Richt.
Beilschmiedia Nees
Caryodaphnopsis Airy Shaw
Cassytha L.
Chlorocardium Rohwer, H.G.Richt. & van der Werff – ikipuut
Cinnadenia Kosterm.
Cinnamomum Schaeff. – kanelipuut

Cryptocarya R.Br.
Dahlgrenodendron J.J.M.van der Merwe & A.E.van Wyk
Dehaasia Blume
Dicypellium Nees & Mart.
Dodecadenia Nees
Endiandra R.Br.
Endlicheria Nees
Eusideroxylon Teijsm. & Binn.
Hypodaphnis Stapf
Kubitzkia van der Werff
Laurus L. – laakerit eli laakeripuut
Licaria Aubl.

Lindera Thunb. – ryytilaakerit
Litsea Lam.
Mezilaurus Taub.
Micropora Hook.f.
Nectandra Rottb.
Neocinnamomum H.Liu
Neolitsea (Benth.) Merr.
Nothaphoebe Blume
Ocotea Aubl. – viherlaakerit
Paraia Rohwer, H.G.Richt. & van der Werff
Parasassafras D.G.Long
Persea Mill. – avokadot
Phoebe Nees

Phyllostemonodaphne Kosterm.
Pleurothyrium Nees
Potameia Thouars
Potoxylon Kosterm.
Povedadaphne W.C.Burger
Rhodostemonodaphne Rohwer & Kubitzki
Sassafras Nees – sassafrasit
Sinosassafras H.W.Li
Temmodaphne Kosterm.
Triadodaphne Kosterm.
Umbellularia (Nees) Nutt. – kalifornianlaakeripuut, laji kalifornianlaakeripuu (U. californica)
Urbanodendron Mez
Williamodendron Kubitzki & H.G.Richt.

Kuvia

Actinodaphne bourdillonii
Alseodaphne hokouensis -lajin hedelmä, jossa värikäs ja turvonnut perä
Apollonlaakeri eli barbusano (Apollonias barbujana)
Beilschmiedia berteroana
Caryodaphnopsis burgeri
Cassytha ciliolata -lajin hedelmä ja imujuuria
Cinnamomum balansae -kanelipuulaji
Cryptocarya foetida -lajin kukinto
Endiandra compressa
Endlicheria paniculata
Eusideroxylon zwageri
Kanarianlaakerin (Laurus azorica) kukinto
Sykeröryytilaakeri (Lindera aggregata)
Litsea acuminata
Nectandra cissiflora
Neocinnamomum delawayi
Neolitsea aciculata
Ocotea fasciculata -viherlaakerilaji
Avokadon eli hedelmäavokadon (Persea americana) kukkia
Phoebe formosana
Amerikansassafras (Sassafras albidum) syysväreissään
Kalifornianlaakeripuu (Umbellularia californica)

Lähteet

Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.

Viitteet

↑ Stevens, P. F.: Lauraceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 20.3.2021. (englanniksi)
↑ Watson, L. & Dallwitz, M.J.: The families of flowering plants 1992–2009. Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences. Arkistoitu 3.1.2007. Viitattu 11.7.2009. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since.] mobot.org. Viitattu 21.11.2017. (englanniksi)
↑ List of genera in Lauraceae mobot.org. Viitattu 21.11.2017.
↑ Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Lauraceae Finto. Viitattu 29.12.2021.