Linnunruohokasvit

Linnunruohokasvit
Isolinnunruoho (Polygala vulgaris)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Streptophyta
Kaari:	Versokasvit Embryophyta
Alakaari:	Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka:	Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko:	Fabales
Heimo:	Linnunruohokasvit Polygalaceae Hoffmanns. & Link, nom. cons.
Synonyymit
Diclidantheraceae J.Agardh Moutabeaceae Pfeiffer Xanthophyllaceae Reveal & Hoogland
Katso myös
Linnunruohokasvit Wikispeciesissä Linnunruohokasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Linnunruohokasvit (Polygalaceae) on vajaat tuhat lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Fabales-lahkossa, johon muun muassa hernekasvit (Fabaceae) kuuluvat.

Tuntomerkit

Linnunruohokasveissa on sekä puu- että ruohovartisia lajeja, ja ne sisältävät saponiineja. Kasvit ovat kaljuja tai niissä on solukarvoja. Hankasilmuja on vähintään kaksi. Lehdet ovat yksinkertaisia ja ehytlaitaisia. Varren nivelissä on melko usein parilliset rauhaset tai rauhasia on lehtilavassa. Kukat ovat vastakohtaisia, enemmän tai vähemmän perhomaisia, viisiverhoisia ja -teriöisiä; terälehdet ovat tavallisesti kynnellisiä. Heteitä on kahdeksan, ja ne ovat enemmän tai vähemmän yhteen kasvaneita sekä terälehtiin kiinnittyviä; usein yksi heteistä puuttuu. Emilehdet ovat kasvaneet yhteen, ja vartalo on pitkä. Siemenessä on toisinaan enemmän tai vähemmän tärkkelyspitoinen endospermi.^[1]

Levinneisyys

Linnunruohokasveja esiintyy lähes koko maapallolla arktisia alueita ja Uutta-Seelantia lukuun ottamatta^[1]. Suomessa tavataan muutamaa heimoon kuuluvaa lajia, jotka kaikki ovat linnunruohoja (Polygala).

Luokittelu

Linnuhruohokasvien heimossa on noin 21 sukua ja 965 lajia, ja ne jaetaan neljään tribukseen^[1]:

1. Xanthophylleae Chodat

Tribuksen muodostaa vain Xanthophyllum-suku, johon kuuluu 95 eteläaasialaista ja pohjoisaustralialaista puu- ja pensaslajia. Kasveihin kerääntyy alumiinia. Kasvutapa on sympodiaalinen: päähaaran kärkisilmu kuolee ja jokin sivuhaaroista ottaa päähaaran aseman. Varren nivelissä on rauhasia. Kukinto on terttumainen (muissa tribuksissa viuhkomainen). Kukkien verholehdet ovat keskenään erikokoisia ja teriö on kierteinen eli kontortti. Sikiäimessä on laitaistukat, joihin kiinnittyy vähintään neljä, toisinaan runsaastikin siemenaiheita. Luotti on pieni ja kaksiliuskainen, harvoin pallomainen. Hedelmä on tavallisesti marja, harvoin avautuva.^[1]

2. Polygaleae Chodat

Tribuksen kasvit ovat ruohovartisia, puuvartisia köynnöksiä eli liaaneja tai pensaita; jotkin ruohoista ovat lehtivihreättömiä ja sienijuuren varassa eläviä marraskasveja. Varren nivelten rauhaset ovat harvinaisia. Kukka on perhomainen siten, että kaksi verholehteä muodostaa siivet, kaksi yhteen kasvanutta terälehteä purjeen ja yksi venhon (vrt. hernekasvien kukka). Heteenponnet avautuvat kärkirei'illä. Sikiäin on kahden yhteen kasvaneen emilehden muodostama, ja luotti on kaksiliuskainen ja enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Hedelmä on usein litteä kota, marja, luumarja tai siivellinen pähkylä eli samara.^[1]

Tribus on levinneisyydeltään kosmopoliitti Arktista ja Uutta-Seelantia lukuun ottamatta. Runsaslajisimmat suvut ovat linnunruohot (Polygala, ehkä noin 350 lajia, joista Suomessa kolme^[2]), Monnina (180 lajia), Muraltia (120 lajia) ja Securidaca (80 lajia).^[1]

3. Carpolobieae Eriksen

Tribus käsittää kaksi sukua ja kuusi trooppisen Afrikan lajia. Ne ovat pensaita, pieniä puita tai liaaneja. Heteitä on tavallisesti viisi, ja ponnet avautuvat lyhyillä kärkiraoilla. Yhteen kasvanut sikiäin on kolmilehtinen ja luotti pallomainen.^[1]

4. Moutabeae Chodat

Tribuksessa on puita ja joitakin liaaneja trooppisesta Amerikasta ja Uudesta-Guineasta Uuteen-Kaledoniaan ulottuvalta alueelta. Sukuja on neljä ja lajeja 15. Lehdissä ja toisinaan myös varren nivelissä on rauhasia. Kukinto on usein terttumainen. Verho- ja terälehdet ovat kasvaneet yhteen, heteenponnet avautuvat lyhyin ja toisiinsa yhtyvin kärkiraoin ja sikiäin muodostuu 3–8 yhteen kasvaneesta emilehdestä. Siemenet ovat vaipallisia.^[1]

Linnuruohokasvisuvut:^[3]

Atroxima Stapf
Badiera DC.
Balgoya Morat & Meijden
Barnhartia Gleason
Bredemeyera Willd.
Carpolobia G.Don
Comesperma Labill.
Diclidanthera Mart.
Epirhizanthes Blume
Eriandra P.Royen & Steenis
Monnina Ruiz & Pav.
Moutabea Aubl.
Muraltia DC.
Nylandtia Dumort.
Phlebotaenia Griseb.
Polygala L. – linnunruohot
Salomonia Lour.
Securidaca L.
Xanthophyllum Roxb.

Käyttö

Eräistä lajeista on valmistettu rohtoja, kuten pohjoisamerikkalaisesta rohtolinnunruohosta (Polygala senega) myrkkykäärmeen puremiin ja yskänlääkkeisiin. Eräät linnunruoholajit ovat värikasveja. Kuitukasvina viljellään trooppisen Afrikan lajia Polygala butyracea.^[4]

Atroxima liberica
Comesperma ericinum
Diclidanthera elliptica
Monnina parasylvatica
Nylandtia spinosa
Salomonia ciliata
Securidaca diversifolia
Xanthophyllum lanceatum

Lähteet

Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. 4. täysin uudistettu painos. - Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. ISBN 951-45-8166-0
Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 3. - Otava, Helsinki, 1980. ISBN 951-1-05779-5
Stevens, P. F. (2001–). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, heinäkuu 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.