Mielipidevanki
 | Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Euroopan tai Euroopan unionin näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Kaivataan täsmällisempää kuvausta muualtakin maailmalta kuin Euroopasta ja sen lähialueista. |
Mielipidevanki on vanki, joka on vangittu mielipiteensä (poliittisen, uskonnollisen tai muun vakaumuksensa tai näkökulmansa) vuoksi.
Termin mielipidevanki (englanniksi prisoner of conscience) otti käyttöön 1960-luvun alkupuolella Amnesty Internationalin perustaja Peter Benenson. Amnesty International lukee mielipidevangeiksi myös mm. etnisen alkuperänsä, sukupuolensa, ihonvärinsä, kielensä tai seksuaalisen suuntautumisensa takia vangitut, mutta ei henkilöitä, jotka ovat käyttäneet väkivaltaa tai puoltaneet sen käyttöä.[1]
Suomi oli Amnesty Internationalin vuosiraporttien mukaan vuosina 2001 ja 2002 Kreikan ohella ainoa Euroopan unionin jäsenmaa, jossa oli järjestön tunnustamia mielipidevankeja. He kaikki olivat aseistakieltäytyjiä. Syynä juuri Suomen aseistakieltäytyjien nimittämiselle mielipidevangeiksi oli siviilipalveluksen pidempi kesto verrattuna lyhimpään mahdolliseen asepalveluksen kestoon. Suomen lisäksi mielipidevankeja oli vuonna 2001 seuraavissa Euroopan ja entisen Neuvostoliiton maissa: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kirgisia, Kreikka, Turkki, Turkmenistan, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Venäjä. Amnesty Internationalin tietojen mukaan mielipidevankeja oli vuonna 2001 yhteensä 56 maassa ja vuonna 2002 enää 35 maassa. Vuonna 2010 Suomessa oli Amnestyn tietojen mukaan ainakin 48 mielipidevankia.[2]
