Musta aateli

Musta aateli (ital. nobiltà nera) on niiden aatelisten nimitys, jotka pysyivät uskollisina paavi Pius IX:lle Italian kuningaskunnassa 1800-luvun lopulla. Ylimystö, joka tuolloin tuki paavin menetettyä valta-asemaa, käytti perinteistä mustaa hovipukua ja piti mielenosoituksena palatsiensa ovet suljettuina. Mustien asujen vuoksi heitä ryhdyttiin kutsumaan "mustaksi aateliksi".

Musta aatelisto pukeutui mustaan poliittisena protestina vuosina 1870–1929. Musta aatelisto oli Rooman aateliston konservatiivisin ryhmittymä, joka pysyi tiukasti uskollisena paaville sen jälkeen, kun Savoijin kuningashuoneen armeija oli yhdistänyt Italian ja valloittanut Kirkkovaltion alueet vuonna 1870. ^[1]

Mustan aateliston jäsenet pitivät hallussaan paavin hallinnon korkeita virkoja, ja heidän edellytettiin käyttävän niin sanottua "espanjalaista mustaa", tiukkaa hovipukua. Värillä oli kaksoismerkitys. Espanjalainen musta oli toisaalta paavillisen aateliston virallinen seremoniallinen väri mutta samalla myös surun symboli. Kaikki huomattavat Rooman aateliset, jotka olivat uskollisia Pyhälle istuimelle, käyttivät näitä mustia juhlavaatteita. Musta aatelisto käytti asuja vielä protestin jälkeenkin, aina vuoteen 1968 asti, jolloin paavi Paavali VI uudisti paavillisen hovin etiketin ja lakkautti paavillisella asetuksella mustien virka-asujen käytön.^[1]

Lisäksi monet mustan aateliston suvut sulkivat protestina palatsiensa ovet, mikä ilmaisi surua ja oli merkki tyytymättömyydestä sekä uusien hallitsijoiden vastustuksesta. Lateraanisopimusten sopimisen jälkeen vuonna 1929 monet mustan aatelin suvut avasivat palatsiensa ovet. Jotkut suvut pitivät ne kuitenkin suljettuina aina vuoteen 1970 asti eli vielä kauan sen jälkeen, kun Italian kuningaskunta oli jo lakannut olemasta.^[1]

Mustaan aateliin lukeutuivat roomalaisesta perinteisestä aristokratiasta ne suvut, joilla oli perittyjä hallinnollisia virka-asemia paavillisessa hovissa, kuten Colonna, Ruspoli, Massimo, Orsini, Pallavicini, Borghese, Gaetani, Odescalchi, Ludovisi, Savelli, Caetani, Aldobrandini ja Conti. Lisäksi mustaan aateliin kuului sukuja, jotka olivat saaneet paavilta aatelisarvon tai muita etuoikeuksia. Monet näiden sukujen jäsenet palvelivat paavin Aateliskaartissa (Guardia Nobile), joka suojeli paavin turvallisuutta Sveitsiläiskaartin ohella. Näitä sukuja olivat muun muassa Torlonia, Teodoli, Soderini, Gallo di Roccagiovine, Pacelli, Senni ja Cantuti -Castelvetri.^[1]

Kuuluisia mustan aatelin jäseniä ovat mm. Eugenio Pacelli josta tuli paavi, sijoittaja Ernesto Pacelli, ja Prospero Colonna, Rooman kaupungin pormestari.

Lähteet

• chivalricorders.org/royalty/royal.htm
• David Alvarez, The Pope's Soldiers: A Military History of the Modern Vatican (Lawrence, KS: University Press of Kansas, 2011), pp. 337
• Pontificalis Domus, Introduction.

Viitteet