Myllymäen rautatieasema

Myllymäki
Myllymäen asemarakennus junan ikkunasta nähtynä.
Perustiedot
Lyhenne	My
Rataosa	Haapamäki–Seinäjoki
Sijainti	62°31′30″N, 024°16′44″E
Osoite	Asematie, 63900 Myllymäki
Kunta	Ähtäri
Etäisyydet	Seinäjoki 84,3 km Eläinpuisto-Zoo 5,1 km Pihlajavesi 21,2 km Haapamäki 33,5 km
Avattu	1882
Liikenne
Käyttäjiä	3 000 (v. 2008) [1]
Liikennöitsijä(t)	VR Group
Taajamajunat	Jyväskylä–Seinäjoki, Tampere-Haapamäki-Seinäjoki (yksi vuoropari)
Matkustajalaituri(t)
Korkeus	26,5 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus	216 m [2]
Pinnoite	Hiekka ja sora
Asemarakennus
Suunnittelija	Knut Nylander
Materiaali	puu
Rakennettu	1881
Lipunmyynti	ei
Ratapiha
Raiteisto	1 laituriraide 1 sivuraide
Aiheesta muualla
Aseman tiedot
Haapamäki–Seinäjoki Km   Lyh. Liikennepaikat  Vaasaan  Kaskisiin  Ouluun valtatien 19 ylitys 117,8 Sk Seinäjoki 116,4 Skt Seinäjoki tavara  Tampereelle 112,~ Kiikunmäki 111,~ Rahkola 103,5 Nurmonjoki 103,2 Nurmonjoki 103,~ Koa Koura valtatien 18 tasoristeys 98,~ Rimmijoki valtatien 18 tasoristeys 95,~ Sm Sydänmaa 91,~ Kuorasjärvi 91,~ valtatien 18 tasoristeys 90,~ Sääskiniemi 87,~ Kuotesluoma 83,0 Nii Niinimaa 80,~ Pynttäri 78,~ Vetämäjärvi 77,~ Vahermäki 73,3 Alv Alavus 73,0 kantatien 66 ylitys 72,5 Lapuanjoki 71,~ Kärppäkoski 69,~ Lehmiportti 66,8 Tuu Tuuri 66,0 valtatien 18 tasoristeys Töysänjoki 63,~ Korpituuri 59,~ Hakojärvi 56,2 Tö Töysä 51,~ Kortelampi 48,~ Kytösaari 45,9 Äht Ähtäri 45,0 kantatien 68 ylitys 41,2 In Inha 40,0 Ähtärinjärvi 38,6 Epz Eläinpuisto-Zoo 37,~ Moksu 33,5 My Myllymäki 30,~ Palkkikangas 27,~ Mäiskälä 24,~ Niinisaari 20,~ Vji Valkeajärvi 16,~ Kömi 12,3 Ph Pihlajavesi 10,~ Leppälä 7,~ Valkeiskangas 4,8 Hmk Haapamäen kyllästämö 4,~ Lausamo valtatien 23 alitus  Poriin (suljettu) 0,0 Hpk Haapamäki (Höyryveturipuisto)  Tampereelle  Jyväskylään Merkkien selitykset
Infobox OK

Myllymäen rautatieasema on itäisin Ähtärin neljästä rautatieliikennepaikasta ja kolmesta matkustajaliikenteen asemasta. Kyseessä on myös itäisin Etelä-Pohjanmaan rautatieliikennepaikka. Asema sijaitsee sähköistämättömällä Haapamäki–Seinäjoki-radalla. Haapamäeltä on etäisyyttä noin 35 kilometriä pohjoisluoteeseen ja Seinäjoelta on välimatkaa noin 85 kilometriä itäkaakkoon. Myllymäellä rata tekee mutkan, josta väylä jatkuu lähes kohtisuoraan Seinäjoen suuntaan ja toisaalta Haapamäen suuntaan.

Asemalla pysähtyvät Jyväskylän ja Seinäjoen väliset taajamajunat sekä yksi vuoropari reitillä Tampere–Haapamäki–Seinäjoki.

Myllymäki on esimerkiksi Karstulan, Kannonkosken ja Saarijärven lähin henkilöliikenteen rautatieasema. Etäisyyttä on Karstulan keskustaajamaan noin 55 kilometriä, Kannonkosken keskustaajamaan noin 95 kilometriä ja Saarijärven keskustaajamaan noin 58 kilometriä. Lipunmyyntiä asemalla ei enää ole.

Myllymäen asema oli ainoa vuonna 1883 liikenteelle avatun Tampereen–Vaasan rautatien III luokan asema. Siitä piti alun perin tulla risteysasema, koska vuoden 1877 valtiopäivillä suunniteltiin rakennettaviksi kaksi rautatietä, toinen Pietarin radalta Taavetista Mikkelin ja Jyväskylän kautta Vaasaan, toinen Tampereelta Kärsämäen kautta Ouluun. Näiden ratojen risteysasema olisi sijoittunut Myllymäelle. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin kuitenkin vain rataosat Tampereelta Myllymäen kautta Vaasaan, ja suunnitelmien muututtua Oulun rata rakennettiin Seinäjoelta ja Jyväskylän rata Haapamäeltä. Alkuperäisistä suunnitelmista muistuttaa Myllymäen melko kookas asemarakennus, joka on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Asema-alueelle rakennettiin myös tiilinen nelipaikkainen veturitalli.^[3]

Melko syrjäisestä sijainnistaan ja toteutumattomista ratasuunnitelmista huolimatta Myllymäki oli pitkään merkittävä rautatieasema. Se sijaitsi melko tarkkaan Tampereen ja Vaasan puolivälissä, joten se oli alkuvuosina junien kohtaamis- ja yöpymispaikka. Maailmansotien välisenä aikana Myllymäki oli Suomen suurimpia puutavaran kuormauspaikkoja. Puutavaraliikennettä palvelivat päivystäjäveturi vuoteen 1989 ja puutavaranosturi vuoteen 1990. Asema on lisäksi ollut turpeen kuormauspaikka. Myllymäen asema oli aikanaan myös henkilöliikenteen vaihtopaikka, koska Saarijärven suunnasta saapuneet postiautot toivat junille niin postia kuin matkustajiakin. Nykyisin liikenne Myllymäen asemalla on hiljentynyt. Museovirasto on luokitellut Myllymäen rautatieaseman valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.^[4]

Myllymäen asema on vuosina 1883–1926 ja uudelleen vuodesta 2007 ollut Suomen korkeimmalla sijaitseva henkilöliikenteen rautatieliikennepaikka (178 m mpy.). Suomen korkeimmalla sijaitseva tavaraliikenteen liikennepaikka on vuodesta 1999 ollut Arolan rautatieasema Vartiuksen radalla Kuhmossa (232 m mpy.). Suomen kaikkien aikojen korkeimmalla sijainnut rautatieliikennepaikka on ollut 279 metrin korkeudella merenpinnasta sijainnut Päävaaran seisake käytöstä poistetulla Taivalkosken radalla Suomussalmella.^[5]

n k m Ähtäri Etelä-Pohjanmaa Kuusiokunnat Historia Ähtärin historia Kylät ja kaupunginosat Kirkonkylä Alastaipale Hankavesi Inha Inhan tehtaat Itä-Ähtäri Kivijärvi Kukkeenkylä Liesjärvi Myllymäki Mäkikylä Niemisvesi Peränne Ruha Rämälä Vehu Vääräkoski Ähtärinranta Kulttuuri Kultainen kori Pirkanpohjan taidekeskus Valkeisen Loman poropuisto Villa Ursus Ähtärin kirjasto Ähtärin kotiseutumuseo Ähtäri Zoo Taideteokset ja muistomerkit Seurakunnat Ähtärin seurakunta Ähtärin kirkko Ähtärin ja sen ymp. rauhanyhdistys Ähtärin helluntaiseurakunta Urheilu ja liikunta Urheiluseurat Ähtärin Kiekko-Haukat Ähtärin Pallohaukat Ähtärin Urheilijat Liikuntapaikat Honkiniemen kenttä Liikuntahalli Mesikämmen-kylpylä Mustikkajärven pallokenttä Mustikkavuoren liikuntakeskus Otsonkoulun tekonurmi Ähtärin Golf Ähtäri-halli Ähtärin liikuntahalli Ähtärin jäähalli Ähtärin pesäpallokenttä Ähtärin urheilukenttä Koulutus Koulutuskeskus Sedu Myllymäen koulu Ollikulma Otsonkoulu Sinikello Tassula Tuomarniemen metsäoppilaitos Vilikkilä Ähtärin lukio Ähtärin yhteiskoulu Muuta Ähtärin vaakuna Ähtärin varikko Ähtärinjärven Uutisnuotta