Paleosiperialaiset kielet
Paleosiperialaiset kielet, paleoaasialaiset kielet, koillissiperialaiset kielet tai muinaissiperialaiset kielet on yhteisnimitys pienille siperialaisperäisille kielikunnille ja isolaattikielille. Nimitys perustuu siihen, että näitä kieliä on puhuttu aiemmin kuin Siperian valtakieliksi myöhemmin kohonneita turkkilais-, mongoli- ja tunguusikieliä sekä myöhemmin venäjää. Kielten ei yleisesti katsota olevan sukua keskenään eli muodostavan kielikuntaa, mutta sen sisäisistä sukulaisuuksista on esitetty useita teorioita.[1]
Luokittelu
Paleosiperialaisten kielten luokittelusta on useita eriäviä mielipiteitä, eivätkä kielitieteilijät aina sijoita samoja kieliä ja kielikuntia termin alle. Tähän vaikuttavat erityisesti kielten keskinäisen sukulaisuuden oletus ja sen tulkinta. Ryhmään sijoitellaan lähes aina ainakin tšuktšilais-kamtšatkalaiset, jeniseiläiset ja jukagiiriset, sekä usein myös amurilaiset kielet.[2] Seuraavassa luettelossa on kuitenkin listattu myös ryhmän kiistanalaiset jäsenet.
Risti (†) osoittaa kielen kuolleen.
1. Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet
- Alutori
- Karaga † (Alutorin murre tai oma kielensä)
- Palana (Alutorin murre tai oma kielensä)
- Tšuktši
- kerekki
- Korjakki
- (Länsi-)Itelmeeni
- Itäitelmeeni †
- Eteläitelmeeni †
- Pohjoisjeniseiläiset kielet
- Ketti
- Jugi †
- Eteläjeniseiläiset kielet
4. Amurilaiset kielet
-
- Amurin nivhi (Nivhin murre tai oma kielensä)
- Itä-Sahalinin nivhi (Nivhin murre tai oma kielensä)
- Etelä-Sahalinin nivhi (Nivhin murre tai oma kielensä)
5. Ainulaiset kielet
-
- Hokkaidōn ainu (Ainun murre tai oma kielensä)
- Kuriilien ainu † (Ainun murre tai oma kielensä)
- Sahalinin ainu † (Ainun murre tai oma kielensä)
6. Eskimo-aleuttilaiset kielet[2]
-
- Kalaallisut
- Inuinnaqtun
- Inuktitut
- Inupiatun
- Inuvialuktun
- Netsiliki (Inuvialuktunin murre tai oma kielensä)
-
- Nunivakintšupik (Alaskanjupikin murre tai oma kielensä)
- Sireniki † (Naukaninjupikin murre tai oma kielensä)
- Aleutti
- Mednyj aleutti †
- Jeju (Korean murre tai oma kielensä)
Michael Fortescue on ehdottanut, että tšuktšilais-kamtšatkalaiset ja amurilaiset kielet muodostaisivat yhdessä laajemman Tšuktšilais-kamtšatkalais-amurilaisen kielikunnan. Teoriaa ei kuitenkaan ole yleisesti hyväksytty.[4] Fortescue on myös sijoittanut tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet uralilais-siperialaiseen kieliteoriaan, mutta poisti ne myöhemmin.[5]
Lisäksi tunnetaan kaksi Länsi-Siperialaista kieliryhmää, jotka edeltävät turkkilais- ja tunguusikielten ja venäjän laajentumista alueelle, obinugrilaiset ja samojediset kielet. Niitä ei kuitenkaan lueta paleosiperialaisiin kieliin, sillä ne on yleisesti hyväksytty uralilaisen kielikunnan jäseniksi. Myös jukagiirisiä kieliä on usein ehdotettu kuuluvaksi laajempaan uralilais-jukagiiriseen kielikuntaan, ja eskimo-aleuttisia kieliä laajempaan uralilais-siperialaiseen kielikuntaan.[2] Nämä hypoteesit ovat kuitenkin kontroversiaalisia, eikä niitä ole yleisesti hyväksytty.
Katso myös
Lähteet
- Michael Fortescue: Comparative Chukotko-Kamchatkan Dictionary. De Gruyter Mouton, 2005. ISBN 9783110184174. (englanniksi)
- Michael Fortescue: Comparative Nivkh Dictionary. LINCOM GmbH, 2016. ISBN 978-3862886876. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 172. Helsinki: Gaudeamus, 1998. ISBN 951-662-734-X.
- ↑ a b c Michael Fortescue: Language Relations Across The Bering Strait: Reappraising the Archaeological and Linguistic Evidence. Continuum, 1998. ISBN 978-0304703302. (englanniksi)
- ↑ Alexander Vovin: Korean as a Paleosiberian Language (English version of 원시시베리아 언어로서의 한국어) www.academia.edu. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.3 - Amur Nivkh glottolog.org.
- ↑ Fortescue, Michael (2011). "The relationship of Nivkh to Chukotko-Kamchatkan revisited". Lingua 121 (8): 1359-1376. doi:10.1016/j.lingua.2011.03.001.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
