Projekti 1234

Neuvostoliitossa rakennettuja ohjusveneitä Mustallamerellä. Vasemmalla ja oikealla 1234.1-luokan ohjusveneet Štil ja Miraž, keskellä 1239-luokan Samum.
Miraž Sevastopolissa

Projekti 1234 ”Ovod” (suom. paarma) on Neuvostoliitossa 1960-luvun loppupuolella kehitetty pieniin ohjusveneisiin (Малые ракетные корабли), MRK) kuuluva luokka aluksia, joita rakennettiin 1977–1991. Aluksia on käytetty myös Intiassa, Algeriassa ja Libyassa.

Aluksia rakensi Primorsk SSZ -telakka. Täydessä lastissaan aluksen uppoama on 730 tonnia ja nopeus 34 solmua. Aluksen pituus on 59,3 metriä, leveys 11,8 metriä ja syväys 3,08 metriä. Pääkoneina aluksessa on kolme M-521-diesel-moottoria, kolme potkuria ja 30 000 akselihevosvoimaa. Miehistön vahvuus on 64.[1] Tulenjohtojärjestelmiä on kaksi: MPZ-301 Baza ja 1 Titanit.[2]

Projekti 1234 -luokka rakennettiin P-120 Malahit (SS-N-9 Siren) -ohjuksen ympärille, joita veneessä on kuusi. Vientimalleissa käytettiin neljää vanhempaa P-15 Termit -ohjusta.

Luokkaa uudistettiin Projekti 1234.1 -luokaksi 1970-luvun puolivälin jälkeen. Tämän mallin veneitä rakennettiin 18, joista 11 on vielä käytössä Venäjän laivastossa. Vanhemman mallin 17 venettä poistettiin käytöstä 1990-luvulla. Lisäksi on rakennettu yksi kokeellinen 1234.7 -alus, joka on varustettu P-800 Oniks -ohjuksin.

Lisäksi veneissä on yksi ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 9M-33 Osa, jossa on 20 ohjusta.[2] Tykistöaseistuksena ohjusveneessä on yksi 57 mm AK-725 tai 76,2 mm:n AK-176 (1234.1) ja yksi kuuden putken gatling-tyyppinen 30 mm konetykki. [2]

Veneistä yksi, Musson upposi sotaharjoituksessa 16.4.1987, kun siihen osui ohjus. Libyalaisen Ain Zaquitin upottivat Yhdysvaltain ilmavoimien alukset Iso-Syrtillä 24.3.1986.

Ohjusvene Miraž upotti Georgian merivoimien aluksen Mustallamerellä elokuussa 2008.

Alukset

Venäjän Itämeren laivasto

  • Burun, 1977, Itämeren laivasto
  • Veter, 1977, Itämeren laivasto
  • Priliv (Прилив), 1980, Itämeren laivasto
  • Meteor (Метеор), 1982, Itämeren laivasto
  • Passat (Пассат), 1983, Itämeren laivasto
  • Perekat (Перекат), 1983, Itämeren laivasto
  • Geyzer (Гейзер), 1983, Itämeren laivasto
  • Liven, 1991, Itämeren laivasto

Venäjän Mustanmeren laivasto

  • Štil (Штиль) #620, 1978, Mustanmeren laivasto, 1976–1982 Zib, 1982–1992 Komsomolets Mordovy [3]
  • Miraž (Мираж) #617, 1983, Mustanmeren laivasto[2]
  • Razliv, 1991, Mustanmeren laivasto
  • Razliv, ?, Mustanmeren laivasto [4]
  • Iney, ?, Mustanmeren laivasto[4]

Venäjän Pohjoinen laivasto

  • Aysberg, 1978, Pohjoinen laivasto
  • Rassvet (Рассвет), 1982, Pohjoinen laivasto
  • Tutša, 1978, Pohjoinen laivasto
  • Urugan, 1979, Pohjoinen laivasto
  • Priboi (Прибой), ?, Pohjoinen laivasto [4]

Venäjän Tyynenmeren laivasto

Luokan valmistuneista aluksista on kolme siirretty Algeriaan, kolme Intiaan ja Neljä Libyaan. Osa siirretyistä aluksista kuuluu muuhun alaluokkaan. [5]

Lähteet

  1. ↑ http://warships.ru/Russia/Fighting_Ships/Missile_Boats/1234_1.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b c d http://flot.sevastopol.info/eng/ship/warfarecorvettes/mirazh.htm
  3. ↑ http://flot.sevastopol.info/eng/ship/warfarecorvettes/shtil.htm
  4. ↑ a b c d e http://www.fas.org/man/dod-101/sys/ship/row/rus/1234.htm
  5. ↑ http://www.russianwarrior.com/STMMain.htm?1969vehicle_Nanuchka.htm&1