Singaporen maantiede

Singaporen maantiede
Singaporen kartta
Singaporen kartta
Maanosa Aasia
Naapurimaat Malesia
Koordinaatit 1°22′N, 103°48′E
Tilastot
Pinta-ala 716 km²
 – Maa 706 km²
 – Sisävesi 10 km² 
Rantaviiva 193 km
Ennätykset
Korkein kohta Bukit Timah, 166 m
Matalin kohta Singaporensalmi, 0 m
Ilmasto
Ilmasto trooppinen monsuuni-ilmasto
Infobox OK

Singapore sijaitsee Malakan niemimaan eteläkärjen edustalla, 137 km päiväntasaajalta pohjoiseen. Singaporen valtio koostuu pääsaaresta, sekä yli 60:stä pienemmästä, enimmäkseen asumattomasta saaresta, jotka sijaitsevat pääsaaren ympärillä, Malesian ja Indonesian välissä. Singaporen saari rajoittuu etelässä Singaporensalmeen ja pohjoisessa Johorensalmeen. Johorensalmen toisella puolella on Malesian Johorin osavaltio. Pääsaaren jälkeen maan suurimpia saaria ovat Pulau Tekong, Pulau Ubin, Jurongsaari ja Sentosa.[1][2]

Fyysinen maantiede

Upper Seletar Reservoir -tekojärvi Bukit Timahin suojelualueella.

Singapore on pinta-alaltaan pieni, saaren pinta-ala on 716 km2, joten se on yksi maailman pienimmistä valtioista. Pääsaarella on leveyttä idästä länteen 42 kilometriä ja etelästä pohjoiseen 23 kilometriä. Singaporen saari yhdistyy Malesian puolelle mantereeseen noin kilometrin pituisella tie- ja ratapenkereellä.[3][2]

Singaporen saari on alavaa maata, vaikka saaren keskiosa onkin kukkulaista maastoa. Keskimäärin saari on 15 metriä merenpinnan yläpuolella. Saaren korkein kohta Bukit Timah, 166 m, sijaitsee saaren keskiosassa. Kukkulan ympärillä sijaitsee Bukit Timahin suojelualue. Bukit Timahin suojelualueella sijaitsee neljä tärkeää tekojärveä. Rannikko on tasaista maastoa. Huomattavalta osalta rannikko ei ole luonnollisessa muodossa, vaan rannikkoa on pengerretty rakennusten takia tai soiden kuivattamisen takia.[1][4][5]

Maan makeanveden varat ovat vähäiset ja Singaporeen tuodaan runsaasti vettä Malesian puolelta. Maassa on useita tekojärviä, jotka tyydyttävät osan maan vedentarpeesta ja vähentävät maan vesiriippuvuutta Malesiasta. Maassa on monia pieniä jokia, joista pisin on 15 km pitkä Sungei Seletar. Kaupunkikuvaa hallitsee näkyvimmin Singaporejoki.[1][5][6]

Hiekkasota

Singaporen maantäyttöohjelma lisää saaren pinta-alaa jatkuvasti, mikä on aiheuttanut närkästystä muissa Kaakkois-Aasian maissa ja luonnonsuojelujärjestöissä. Vietnam, Indonesia ja Kambodža ovat asettaneet Singaporen hiekanvientikieltoon, mutta salakuljettajat ovat vieneet Singaporeen laittomasti muista maista varastettua hiekkaa. Hiekkasodaksi kutsutun kriisin pelätään aiheuttavan peruuttamatonta vahinkoa merenpohjan eliöstölle ja alueille mistä hiekka on alun perin peräisin.[7]

Ilmasto

Päiväntasaajan tuntumassa sijaitsevassa Singaporessa vallitsee trooppinen ilmasto. Ilmasto on koko vuoden lämmin ja kostea, sateita saadaan ympäri vuoden. Maassa on kaksi monsuunikautta; kosteampi koillismonsuuni joulukuusta maaliskuuhun ja lounaismonsuuni kesäkuusta syyskuuhun. Monsuunikausien välillä tuuli on heikompaa ja päivisin usein sataa ja ukkostaa. Maan keskilämpötila on 25–28 °C. Suhteellinen kosteus on keskimäärin noin 90 prosenttia aamulla ja 60 prosenttia iltapäivällä. Pitkäaikaisten runsaiden sateiden aikana suhteellinen kosteus voi usein olla 100 prosenttia. Kuivan kauden ja sadekauden lämpötilassa ei ole suurta eroa. Keskilämpötila on tammikuussa 26 °C ja toukokuussa 29 °C. Maan vuotuinen sademäärä on noin 2 300 mm. Hyvän viemäriverkoston ansiosta tulvia ei juurikaan esiinny. Trooppisilta pyörremyrskyiltä maa yleensä välttyy. Maa ei sijaitse myöskään maanjäristysalueella, mutta maassa seurataan kuitenkin tarkoin lähialueiden runsaita maanjäristyksiä ja tutkitaan mahdollista tarvetta muuttaa rakennusstandardeja.[1][2][8][9][10]

Luonto

Singaporen kaupungistuminen on tuhonnut maan alkuperäistä luontoa. Sademetsiä on kaadettu ja soita on kuivattu. Maan alasta on viisi prosenttia metsää ja neljä prosenttia on viljelykelpoista maata.[5] Ennen ihmisasutuksen tuloa maa oli tiheää trooppista sademetsää. 1840-luvulla alkoi järjestelmällinen maanviljely. Britit alkoivat viljellä muun muassa muskottipähkinää, neilikka, pippuria ja kaakaota. Myöhemmin 1870-luvulla aloitettiin kumipuiden kasvatus. Kotoperäiset kasvilajit vähitellen katosivat, kuten yli 50 lajia mangrovemetsissä eläviä orkideoita. Suuret nisäkkäät, kuten tiikeri, villisika ja musanki hävisivät.[1]

Sittemmin maassa on istutettu uutta metsää. Nykyisin maassa on 3000 hehtaaria luonnonsuojelualueita, joita hallinnoi maan kansallispuistokomitea (NParks). Sen hallinnoimat suojelukohteet ovat Bukit Timahin suojelualue, Sungei Bulohin kosteikonsuojelualue, Labradorin suojelualue ja Central Catchment Nature Reserve.[1][4]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Singapore's Geography asianinfo.org. Viitattu 13.8.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Wissen Media Verlag GmbH Gütersloh/München: Maailmalla Aasia, s. 112-115. Saksa: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33474-41.
  3. ↑ Lehtipuu, Markus: Malesia, Singapore, Bali, s. 290. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 952-9715-16-1.
  4. ↑ a b Bukit Timah Nature Reserve nparks.gov.sg. Arkistoitu 7.4.2013. Viitattu 13.8.2014. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Random House Australia: Geograpihca, maanosat, maat, kansat, s. 150-151. Italia: Könemann, 2006. ISBN 978-3-89731-916-5.
  6. ↑ The History of Singapore River singapore-river.com. Arkistoitu 21.6.2014. Viitattu 13.8.2014. (englanniksi)
  7. ↑ Singapore accused of launching 'Sand Wars' telegraph.co.uk. 12.2.2010. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
  8. ↑ Kari, Risto: Maailman valtiot, s. 315. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2921-7.
  9. ↑ Singapore Ulkoasiainministeriö. Arkistoitu 26.8.2014. Viitattu 22.8.2014.
  10. ↑ Geography countrystudies.us. Viitattu 22.8.2014. (englanniksi)
Aasian valtioiden maantiede
 Afganistan  Arabiemiraatit  Armenia  Azerbaidžan  Bahrain  Bangladesh  Bhutan  Brunei
 Etelä-Korea  Filippiinit  Georgia  Indonesia  Intia  Irak  Iran  Israel
 Itä-Timor  Japani  Jemen  Jordania  Kambodža  Kazakstan  Kiina  Kirgisia
 Kuwait  Laos  Libanon  Malediivit  Malesia  Mongolia  Myanmar    Nepal
 Oman  Pakistan  Palestiina  Pohjois-Korea  Qatar  Saudi-Arabia  Singapore  Sri Lanka
 Syyria  Tadžikistan  Taiwan  Thaimaa  Turkki  Turkmenistan  Uzbekistan  Venäjä
 Vietnam