Slovakian maantiede

Slovakian maantiede kertoo Slovakian maantieteeseen liittyvistä asioista. Slovakia on vuoristoinen sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Tšekki, Puola, Ukraina, Unkari ja Itävalta.

Pinnanmuodot ja vesistöt

Vuoristot käsittävät suurin piirtein puolet maan pinta-alasta. Slovakian alueella on Länsi-Karpaatteihin ja Beskideihin kuuluvia vuoristoja. Länsi-Karpaatteihin kuuluvat Tatravuoret ja Matala-Tatran vuoristo. Noin 50 kilometrin pituinen ja 20 kilometriä leveä Tatravuoristo on pienin ylävuoristo maailmassa. Tämän vuoriston korkein vuorenhuippu on Gerlachovský štít, joka on 2 655 metriä korkea. Tatravuoriston länsipuolella olevia vuoristoja ovat Velká ja Malá Fatra ja Tatravuorten eteläpuolella sijaitsevat Slovakian malmivuoret. Tatravuoristossa on järviä, jotka ovat syntyneet jääkauden mannerjäätikön onsiloiden syvänköihin. Slovakian pisimpiä jokia ovat Hron ja Váh.^[1] Tatravuoristossa on myös toinen erittäin korkea vuorenhuippu, Lomnický štít, joka on 2 634 metriä korkea. Tässä vuorenhuipussa on kolme harjannetta. Sitä lähellä ovat Kežmanskýn ja Pienen Kežmanskýn vuorenhuiput.^[2]

Ilmasto

Slovakiassa vallitsee tyypillinen mannerilmasto. Vuoristot suojaavat kylmimmiltä ilmavirtauksilta, mutta talvet ovat erittäin lumisia. Vuotuinen sademäärä on runsain Tatravuoristossa ja alhaisin Tonavan laaksossa.^[1]

Luonto ja luonnonsuojelu

Slovakian suurten korkeuserojen takia sen kasvillisuus on monipuolista. Metsät peittävät noin 40 prosenttia maan pinta-alasta. Pääasialliset metsätyypit ovat tammimetsät, pyökkimetsät ja havumetsät. Tatravuoristossa elää monia muualla harvinaisia eläinlajeja kuten karhuja, susia ja ilveksiä.^[3]

Slovakian kansallispuistoja ovat Pieniny, Slovenský raj, Malá fatra ja Slovenský kras.^[4]

Lähteet