Sola fide

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Molemmat Osmo Saarikumpu -lähteet kuolleet, eikä tuolla nimellä löydy muutakaan yhteyttä teologiseen asiantuntemukseen.

Osa artikkelisarjaa
Protestantismi
Aiheet Suuret herätykset Uskonpuhdistus
Teologia Viisi pääperiaatetta Adiafora Pelastusvarmuus Uskovien kaste Protestanttinen kirkko-oppi Yleinen pappeus
Pääsuuntaukset Adventismi Anabaptismi Anglikanismi Baptismi Helluntaiherätys Kalvinismi Luterilaisuus Metodismi Vapaat suunnat
Alasuuntaukset Herrnhutilaisuus Hussilaisuus Valdolaisuus Kveekarit Katolis-apostolinen kirkko Pietismi Suomen herätysliikkeet Plymouthin veljet Pyhitysliike Raamatuntutkijat Seitsemännen päivän adventismi Schwenckfeldiläisyys
Yleiskristilliset liikkeet Karismaattinen liike Uskon Sana Evankelikalismi Uuskarismaattisuus
Muut liikkeet Arminiolaisuus Fundamentalismi Liberaaliteologia Puritanismi Radikaalipietismi Uusprotestantismi Kotikirkot
Aiheesta muualla
n k m

Sola fide (latinaa, "yksin uskosta") on yksi viidestä protestanttisen uskon­puhdistuksen pää­periaatteesta. Se tarkoittaa protestanttisessa uskonpuhdistuksessa sitä, että ihminen on vanhurskas eli kelpaa Jumalalle, kun hän uskoo (Jeesuksen sovitustyöhön ja synnittömään elämään), ei omien hyvien tekojensa perusteella. Hyvät työt ovat lähimmäisiä, ei pelastusta varten. Periaate eroaa katolisesta näkemyksestä, jonka mukaan ihminen tulee vanhurskaaksi "rakkautena vaikuttavan uskon" (Gal. 5:6) kautta. Katolisen näkökulman mukaan ihminen ei voi ansaita omaa pelastustaan, mutta ihminen ei silti ole vapaa tekemästä hyvää.

Sola gratia (latinaa, "yksin armosta") on myös yksi samoista pääperiaatteista. Siinä vastapuoleksi asettuu ansio (lat. meritum). Uskonpuhdistajat katsoivat, että katolisessa kirkossa pyrittiin ansaitsemaan vanhurskaus, ja he opettivat sitä vastaan, että ihminen pelastuu yksin armosta (ja yksin Kristuksen ansiosta), ei omista tai pyhimysten ansioista. Katolinen kirkko opettaa myös pelastumista yksin armosta, sillä armon katsotaan synnyttävän ihmisessä sekä uskon että rakkauden, jotka yhdessä tekevät vanhurskaaksi.

Solus Christus tai solo Christo (lat. "yksin Kristus") on myös yksi samoista pääperiaatteista. Se asettaa vastakohdakseen pyhimykset, ja väittää, että ihminen tulee vanhurskaaksi yksin Kristuksen ansion, ei pyhimysten ansioiden saatikka omien ansioidensa tähden.^[1][2]

Lause sola fide, sola gratia, solus Christus esiintyy usein yhdessä.

Katso myös

• Sola scriptura
• Monergia

Lähteet