Tamro

Tamro Oyj
Yritysmuoto	julkinen osakeyhtiö[1]
Perustettu	1895
Toimitusjohtaja	Kai Kaasalainen[1]
Avainhenkilöt	Sven Seidel, hallituksen puheenjohtaja
Kotipaikka	Vantaa, Suomi[1]
Toimiala	lääketukkukauppa[1]
Liikevaihto	1715 milj. euroa (01/2024)[1]
Liikevoitto	29,7 milj. euroa (01/2024)[1]
Henkilöstö	446 (01/2024)[1]
Emoyhtiö	PHOENIX group, Saksa
Tytäryhtiöt	Medaffcon Oy[2]
Kotisivu	www.tamro.fi
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Tamro Oyj on suomalainen lääkkeiden ja terveystuotteiden tukkumyyntiyritys. Sen asiakkaita ovat esimerkiksi lääkeyritykset, apteekit, sairaalat, yksityinen terveydenhuolto ja vähittäiskauppa.^[3] Yhtiö tuottaa palveluja myös myyntiin ja markkinointiin, tuotteita kotihoidon digitalisointiin ja dataan liittyviä palveluja.^[4]

Tamro on Suomen vanhin^[5] ja suurin lääketukkukauppa.^[6] Vuonna 2023 se oli liikevaihdoltaan Suomen 45. suurin yritys.^[7]

Tamron historia ulottuu vuoteen 1895^[8], jolloin neljä tamperelaista apteekkaria: Wolter Aschan, Fredrik Borg, Karl Molin ja Amil Schéele perustivat lääkkeiden tukkukauppayhtiön. Yritys oli nimeltään Drogeri-handelsbolaget i Tammerfors eli Tampereen Rohdoskauppayhtiö.^[9]

Lääkkeitä yhtiö alkoi valmistaa vuonna 1907. Sen tunnetuin tuote oli Hota-pulveri.^[9]

1940-lukuun mennessä yhtiö toimi koko maassa ja varmisti Suomen lääkehuollon toimivuudesta sota-aikana. Vuonna 1941 yhtiön nimeksi tuli Tampereen Rohdos Oy.^[9]

Tampereen Rohdos listautui Helsingin pörssin päälistalle vuonna 1955.^{[8] [10]}

1960-luvun puolessavälissä Tampereen Rohdos Oy perusti Tam-Tradingin Oy:n, joka myi maahantuojien agenttina toimien teknokemiallisia, kosmeettisia ja hygieenisiä tuotteita sekä sairaanhoito- ja sairaalatarvikkeita.^[5]

Vuonna 1970 Oy Aurum-Pharmakon Ab ja Tampereen Rohdos fuusioituivat.^[8] Lääkeyhtiö Aurum-Pharmakon oli aloittanut toimintansa vuonna 1911.^[9] Uuden Oy Tamro Ab:n toimitusjohtajana aloitti Nils Snellman. Hänen sairastuttuaan varatoimitusjohtajiksi valittiin hänen assistenttinaan toiminut Matti Elovaara vuonna 1972 ja kauppatieteiden maisteri Jan Heikkilä vuonna 1974. Tamrosta tuli konserni 1980-luvun alussa. Kun Snellman tervehtyi, hänen seuraajakseen palkattu Heikkilä lähti Matkahuollon toimitusjohtajaksi vuonna 1981 ja Elovaara jatkoi ainoana varatoimitusjohtajana.^[5] Tamro osti Suomen Vanutehtaan.^[8]

Elovaarasta tuli toimitusjohtaja vuonna 1985.^[5]

Sponsor Oy perusti Spontel Oy:n vuonna 1983 kehitysyhtiökseen.^[11]

Kesäkuuussa 1986 sijoitusyhtiö Spontel osti Tamron osakkeita^[5] yhteensä 40 prosenttia.^[8] Seuraavana vuonna Tamro myi vuonna Star- ja Rohto-lääketehtaansa Huhtamäki-yhtymälle ja luopui näin lääkkeiden valmistuksesta.^[5] Joulukuussa Suomen Vanutehdas fuusioitiin Kolmi-Set Oy:öön.^[12]

Vuonna 1988 Spontel osti Oy Oxygenol Ab:n^[11] ja Tamro Lääketukku Oy:n^[9] Huhtamäeltä. Lääketukku Oy:llä oli 320 työntekijää.^[5] Näin muodostui Pohjoismaiden toiseksi suurin lääketukku, jolla oli lähes tuhat työntekijää^[5] ja yli 70 prosentin osuus Suomen lääkemarkkinoista.^[9] Lääketukku Oy jakeli kotimaisista lääkkeistä Leiras-Medican ja Farmoksen tuotteet, Tamro puolestaan Star-Rohdon ja Pharmacalin tuotteet sekä 60 prosenttia tuontilääkkeistä. Vuosikymmenen lopussa Spontel omisti Tamrosta 99,4 prosenttia.^[5]

Vuonna 1991 Spontelin konserniin kuului lääketukun lisäksi sairaala- ja laboratorioryhmät, kulutustavararyhmä sekä sidemateriaaleja ja sairaalatekstiilejä valmistanut Kolmi-Set-ryhmä.^[5] Vantaalle valmistui uusi pääkonttori, Tamrotalo.^[9]

Vuoteen 1992 mennessä Lääketukun ja Tamron toiminnot saatiin integroitua.^[5] Tamro aloitti tukkuliiketoiminnan Baltiassa ja Pietarissa yhdessä ruotsalaisen ADA AB:n tytäryhtiön kanssa.^[9]

Vuonna 1993 Spontel luopui kehitysyhtiötoiminnastaan^[11] ja keskittyi lääketeollisuuteen. Se muutti nimekseen Tamro-yhtymä Oy.^[5] Joulukuussa Tamro myi teknokemian ja kosmetiikan liiketoimintansa Hackmanille.^[13] Oy Tamro Ab:n tulos oli tappiollinen, -164 miljoonaa markkaa.^[5]

Elokuussa 1994 Tamro-yhtymästä tuli fuusion seurauksena Oy Tamro Ab -konserni.^{[13] [11] [8]} Kesällä Tamro osti Ranskan Angerista Bollore Technoloqiesin^[13] tuotantolaitoksen, jonka kautta Kolmi-Set aikoi päästä Ranskan ja Saksan markkinoille. Kolmi-Set valmisti leikkaussalitekstiilejä Ilomantsissa. Sen suurin kilpailija oli ruotsalainen Mölnlycke.^[14] Konsernilla oli seuraavana vuonna 1 400 työntekijää ja 3,5 miljardin markan liikevaihto.^[5]

Tamro alkoi kansainvälistyä. Se osti Ruotsista ADA Ab:n vuonna 1995,^[11] jonka kanssa se fuusioitui.^[5] Sillä oli toimintaa myös Norjassa, jossa valtionyhtiö NMD:n monopoliasema oli juuri purettu.^[5] Uuden pohjoismaisen konsernin liikevaihto kasvoi ensimmäisenä yhteisenä vuotena 23 prosenttia ja nettotulos 39 prosenttia.^[5] Liikevaihdosta noin 70 prosenttia tuli ulkomailta.^[9]

Ostettuaan Tanskasta lääketukkuri Nomecon vuonna 1998^[11] Tamron liikevaihtoi kasvoi 40 prosenttia.^[5] Kolmi-Setistä luovuttiin, jolloin muodostui Tamrosta riippumaton Mölnlycke Health Care.^[15]

Elovaara jäi eläkkeelle vuonna 1999.^[5]

Vuonna 2000 saksalaisesta Phoenix-lääketukkukaupasta tuli Tamron suurin omistaja. Vuonna 2001 Tamron norjalainen tytäryhtiö osti Norjan suurimman apteekkiketjun, Apokjedenin, ja fuusioitui sen kanssa. Tamro osti apteekkeja myös Baltian maista. Vuonna 2002 Tamro osti vähemmistöosuuden venäläisestä ZAO Rosta -lääketukkukaupasta.^[9]

Vuonna 2003 Tamro toimi kahdeksassa Pohjois-Euroopan maassa ja sen markkinaosuus alueella oli 47 prosenttia.^[10] Saksalainen lääketukkujätti Phoenix Pharmahandel sai Tamron osake-enemmistön elokuussa.^[10] Joulukuuhun mennessä sen omistusosuus nousi 99,3 prosenttiin.^[11]

Maaliskuussa 2004 Tamro jätti Helsingin pörssille hakemuksen osakekaupan lopettamisesta.^[16] Toukukuuhun mennessä Phoenix sai haltuunsa loput Tamron osakkeet.^[11]

Tamro alkoi toimia Puolassa vuonna 2005. Pharmac Finland aloitti koneellisen annosjakelutoiminnan Tamrotalossa vuonna 2007.^[9]

Toukokuussa 2008 Suomen valtakunnansyyttäjänvirasto nosti syytteen Phoenixin omistajia vastaan Tamron yritysvaltaukseen liittyvästä tiedottamisesta vuonna 2002.^[17]

Toukokuussa 2009 omistajien puolustus kiisti syytteet viidellä eri perusteella.^[18] Seuraavassa kuussa käräjäoikeus hylkäsi syytteet, koska ne olivat vanhentuneet.^[19] Tamrosta tuli Pharmacin osakas.^[9]

Tamro myi osuutensa ZAO Rosta -lääketukkukaupasta vuonna 2010.^[9]

Vuonna 2012 kahdeksassa maassa toiminut Tamro-konserni purettiin ja Tamro Oyj alkoi raportoida suoraan emoyhtiölleen Phoenix-konsernille, samoin kuin muidenkin maiden Tamro-yhtiöt.^[9]

Toukokuussa 2017 Tamro osti lääkealalla toimivan palvelu- ja tutkimusyhtiö Medaffconin.^[6]

Tamron toimipisteet sijaitsevat Vantaan Tamrotalossa ja Tampereella.^[3] Tamrossa on noin 450 työntekijää, ja yrityksen liikevaihto (tilikaudella 2023/2024) oli 1 715 miljoonaa euroa.^[1] Tamron tytäryhtiö Medaffcon Oy tekee muun muassa terveystietoon perustuvaa tutkimusta. Tamron ja yksityis apteekkarien omistama yhteisyritys Pharmac Finland Oy on keskittynyt lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun.^[2]

Tamron omistaja PHOENIX-konserni on saksalainen terveystoimialan tukkuyritys. Phoenix-konsernin liikevaihto tilikaudella 2022-2023 oli 47,1 miljardia euroa. Se toimii 29 maassa ja sillä on yhteensä lähes 48 000 työntekijää. Konserini omistaa 3300 apteekkia 15 Euroopan maassa.^[3]

Tamro on Suomen suurin lääketukkuri, toiseksi suurin on Oriola. Suomen lain mukaan lääketukkureilla ei ole oikeutta myydä lääkkeitä suoraan kuluttajille apteekkien kautta. Monessa Euroopan maissa lait sallivat lääkkeiden myynnin ja Tamron emoyhtiö omistaa tuhansia apteekkeja.^[6] Tamron pääasiakasryhmiä ovat lääkeyritykset, apteekit, sairaalat, yksityinen terveydenhuolto ja vähittäiskauppa.^[3] Tamro saa myydä terveys- ja hyvinvointituotteita Suomessa myös kuluttajille.^[6]

• Tamron kotisivut
• PHOENIX-konsernin kotisivut
• Pertti Mustonen: Tamro 100 vuotta. WSOY, 1995. ISBN 9789529062485.