Ylä-Jäppä

Ylä-Jäppä
Maanosa	Eurooppa
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Keski-Suomi
Kunnat	Kinnula
Koordinaatit	63°21′08″N, 24°56′06″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Isojoen–Jääjoen valuma-alue (14.45)
Tulouomat	Matkusjoki Nielujärvestä, uoma Poikkeusjärvestä
Laskujoki	Lampare Savijärveen [1]
Taajamat	Kinnulan kirkonkylä [1]
Järvinumero	14.452.1.002
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	141,1 m [1]
Pituus	4,1 km [1]
Leveys	2,2 km [1]
Rantaviiva	18,3241 km [2]
Pinta-ala	3,0506 km² [2]
Tilavuus	0,00941275857 km³ [2]
Keskisyvyys	3,04 m [2]
Suurin syvyys	11,8 m [2]
Saaria	9 [2]
Ylä-Jäppä
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Ylä-Jäppä on Keski-Suomessa Kinnulassa sen kirkonkylän vieressä sijaitseva järvi. Järvi muodostuu Ala-Jäpästä, jonka muodostaa Koukosalmen pohjoispuolen, ja Ylä-Jäpästä, joka on nimitys järven eteläosasta.^[1][2]

Järvi on 4,1 kilometriä pitkä, 2,2 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 305 hehtaaria eli 3,1 neliökilometriä. Järvi on morfologialtaan kolmiosainen. Ala-Jäpän järvenosa jää Koukosalmen pohjoispuolelle. Salmen itärannasta työntyy järvelle Koukoniemi ja länsirannasta Niemenkylän nimetön niemi. Salmi on alle 100 metriä leveä ja keskeltä vain 2,1 metriä syvä. Ala-Jäppä on muuta järveä syvempi, vaikka siinä on kaksi matalikkoa. Syvin kohta yltää 8,3 metrin syvyyteen. Koukonsalmen eteläpuolella on Ylä-Jäpän pohjoisosa, joka on matalaa ja kivikkoista järvialuetta. Järvenosan syvin kohta on 3,7 metriä syvä. Se päättyy Hakkaraniemen kärkeen, missä Ylä-Jäpän järvenselkä kaartuu länteen päin. Täällä sijaitsee L-kirjaimen muotoinen syvännejakso, jonka länsikulmassa on yli 10 metriä syvää. Syvännejakso päättyy etelässä ennen Matkusjoen suuta, missä on enää 2–3 metriä syvää.^{[1][2][3][4][5]}

Sillä on 9 saarta, joiden yhteispinta-ala on 2,66 hehtaaria, mikä tekee noin prosentti järven pinta-alasta. Saarista 8 on yli aarin ja alle hehtaarin kokoisia, ja Pyöreäsaari on alle neliökilometrin kokoinen. Pieniä saaria ovat esimerkiksi Lammassaaret. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 9,41 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi 3,0 metriä. Sen suurin syvyys on 11,8 metriä, joka sijaitsee Hakkaraniemen eteläpuolella keskellä järveä. Järven rantaviivan pituus on 18,3 kilometriä.^[1][2][3][4]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Viitasaaren reitin valuma-alueen (14.4) Isojoen–Jääjoen valuma-alueella (14.45), jonka Ylä-Jäpän alueeseen (14.452) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 141,1 metriä mpy.^[1][2][6]

Vuoden 1964 peruskartassa on Kuukkanen suota ja kosteikkoa, jonka luontainen laskuoja alkoi suon kaakkoispäästä laskien Ylä-Jäppään. Kartassa näyi laskuojan pohjoispuolella 350 metriä pitkä kaivanto, jolla Kuukkasta on pyritty kuivattamaan. Vuoden 1992 peruskartassa on Kuukkasen suomaat raivattu peltomaaksi. Matksujoki, joka alkaa Nielujärvestä, virtaa laajan suoalueen läpi matkallaan Ylä-Jäppään. Suoalueen nimityksiä ovat Iso Sääksneva ja Vehkaneva. Ne olivat vielä vuoden 1964 kartassa luonnontilassa. Muutamia suo-ojia oli jo tuoloin ehditty kaivamaan Matkusjokeen ja siihen yhtyvään Palokista alkavaan Palokinpuroon. Soiden ojittaminen oli ainakin vuoden 1992 peruskartassa saatu päätökseen ja Vehkanevan turvetuotantoalue oli saavuttanut silloin suurimmaan laajuutensa. Vehkanevan turvetuotantoalue on rasittanut Ylä-Jäppää toiminta-aikanaan kuivatusvesillään, mutta sen toiminta on loppunut ^[6].^[7][5]

Monet ranta-alueiden paikannimet ovat saaria. Niitä ovat esimerkiksi Isosaari, Jäpänsaari ja Pölkinsaari, vaikka ne kuuluvat mantereeseen. Tämä viittaisi historialliseen järvenlaskuun, josta ei tässä ole esittää lähteitä. Tietoon tulisi suhtautua siksi varauksella. Mahdollisen järvenlaskun seurauksena olisi syntynyt Katiskalahti ja Pitkälahti, jotka ovat nykyään kosteikkoalueita monine lampineen.^[7][5]