Ylivertaisuusvinouma

Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Lisäksi tyypillisesti mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvioi osaamistaan.[1] Tämän voi katsoa johtuvan siitä, että kun yksilö ei hallitse taidon suorittamista, ei hän osaa myöskään arvioida osaamistasoa.[1] Kyse on siis metakognitiivisesta vajavuudesta eli kyvyttömyydestä arvioida oikein omaa taitotasoaan.[1] Aihetta tutkineen David Dunningin mukaan palautteen puute on eräs merkittävimmistä vääriin luuloihin johtavista tekijöistä.[1]

Erityisesti tiedollisia taitoja koskeva ylivertaisuusvinouma tunnetaan myös nimellä Dunning–Kruger-vaikutus sitä tutkineiden psykologien David Dunningin ja Justin Krugerin mukaan.[1] Dunning ja Kruger testasivat ihmisten käsitystä omasta huumorintajustaan, kielioppiosaamisestaan ja loogisesta päättelykyvystään.[1]

Katso myös

  • Hybris
  • Megalomania
  • Narsismi
  • Ylpeys

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Oletko keskivertoa parempi kuski? - Ajatusvirheet jylläävät liikenteessä yle.fi. Viitattu 4.8.2015.

Kirjallisuutta

  • Kruger, Justin & Dunning, David: Unskilled and Unaware of It: How Difficulties in Recognizing One's Own Incompetence Lead to Inflated Self-Assessments. (Arkistoitu – Internet Archive) Journal of Personality and Social Psychology 1999, Vol. 77, No. 6, s. 1121–1134.
  • Uschanov, Tommi: Suuri kaalihuijaus: Kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä. Teos 2010. ISBN 978-951-851-315-8.

Aiheesta muualla

  • Jarry, Jonathan: The Dunning-Kruger Effect Is Probably Not Real. McGill University 17.12.2020. (englanniksi)